Kolesterolin ihannearvo, alle viisi, ei ole lääketeollisuuden omaksi hyödykseen keksimä numero, vaan ihmisen terveydestä kertova viesti. Tutkimukset todistavat, etteivät valtimot ahtaudu ilman kolesterolia. Tätä mieltä on arvostettu kolesteroliasiantuntija, professori Petri Kovanen.
Lääketeollisuus käärii rahaa noin 500 000:ltä korkeaa kolesteroliaan pillerein hoitavalta suomalaiselta. Lääkepurkeille mennään Kovasen mukaan vasta, kun muut keinot, kuten dieetti, on kokeiltu. Silti lääkehoito on taas vastatuulessa.
- Lääkehoito on näyttöön perustuvaa lääketiedettä, mutta myönnän, että 2000-luvun Suomessa tarvitaan täsmäammuntaa. He, joilla on suuri vaara saada sydäntauti, eivät saa tarpeeksi tehokasta hoitoa, ja pienen vaaran potilaat saavat ylihoitoa.
Paha kolesteroli tarkemmin kytättävä
Kovanen muistuttaa, ettei vitoseksi maalattuun kolesterolin ihannearvoon pidä tuijottaa sokeasti, sillä sopiva luku löytyy lähes jokaiselle väliltä 4 ja 6. Tyytyväisyyteen ei voi aina tuudittautua, vaikka veren kokonaiskolesteroli näyttäisi alle viittä.
- Ylipainoiselle ja tupakoivalle ihmiselle, jolla on korkea verenpaine ja diabetes, viisi on liikaa.
Professori käskee kurkistamaan rohkeasti kolesteroliluvun taakse. Lukema koostuu pääasiassa kahdesta erityyppisestä kolesterolista, hyvästä ja pahasta. Tuumasta toimeen on ryhdyttävä, jos pahan eli LDL-kolesterolin osuus on yli kolme tai hyvän eli HDL-kolesterolin osuus on alle yksi.
- Kutonenkin kelpaa kokonaisarvoksi, jos hyvän osuus on tarpeeksi suuri, suvussa ei ole sydäntauteja ja elämäntavat ovat terveelliset.
Kerma ja voi kruunaavat juhlan
Sydäntautien estämiseksi kolesterolilukemastaan pitää olla huolissaan, opastaa Kovanen, mutta ei niin paljon, että elämänilo katoaisi. Juhlapäivänä kerma ja voi sallittakoon, arkena uunilohi maistukoon ilman kermakuorrutusta.
Terveen ihmisen veressä saa ja pitää olla kolesterolia - mutta sopivasti, ettei sitä riitä sepelvaltimoseinien tahraajaksi.
Suomalaisten kolesteroliarvo on keskimäärin hieman yli viisi, ja Suomi loistaa maailmanlaajuisissa taulukoissa hyvässä keskiluokassa. Valistustyö on siis purrut, ja olemme saaneet terveen kansan leiman.
Täysmaito on vaihtunut rasvattomaan maitoon, kevytjuustot käyvät kaupaksi ja voin sijaan leivälle levitetään margariinia, mutta ylipainosta ja aikuisiän diabeteksesta on tullut kansanterveyden uusi haaste. Pelkkä kolesterolin korjaaminen ei takaa pitkää ikää.
- Rasvojen laatu on parantunut, mutta emme ole vielä tavoitteessamme. Rasvojen sekä hiilihydraattien laatuun ja määrään on kiinnitettävä huomiota, Wihurin tutkimuslaitoksen professori Petri Kovanen miettii.
