Esimerkkejä uusista merkittävistä lasten ruoka-aineallergioista ovat muun muassa seesaminsiemen- ja sinappiallergia. Ranskassa sinappiallergia on lasten neljänneksi yleisin ruoka-allergia, koska Ranskassa käytetään sinappia eniten Euroopassa.
Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sanna Poikonen Jyväskylän keskussairaalasta toteaa väitöskirjassaan, että rypsissä ja rapsissa on samoja ainesosia kuin sinapissa. Ne voivat siis olla tulevaisuudessa merkityksellisiä ruoka-allergian aiheuttajia. Poikosen kokeissa 11 prosenttia atooppisista lapsista reagoi rypsiin ja rapsiin.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mistä herkistymä on peräisin. Rypsiä käytetään kasviöljynä, jolloin siitä on puhdistettu proteiinit pois. Yleensä juuri ne aiheuttavat allergiaa.
- Kukaan ei syö rypsin siemeniä, vaan siitä saatua öljyä. Voisiko öljyyn jäädä silti pieniä määriä allergeeneja, jotka olisivat allergian taustalla? Poikonen kysyy.
Kasviöljyä käytetään lasten valmisruuissa ja maitokorvikkeissa, mutta niiden allergisoivaa vaikutusta ei ole ennen tutkittu.
Atooppinen ihottuma yleisin allergia-oire
Nykyään 6-8 prosenttia lapsista kärsii ruoka-allergioista. Tavallisin oire on atooppinen ihottuma, joka puhkeaa yleensä 3-6 kuukauden iässä. Yleisimmin lapset eivät siedä kananmunaa, maitoa, kotimaista viljaa, soijaa tai keitettyä perunaa. Ruoka-allergioita ei voi ennaltaehkäistä.
- Hyvä uutinen on, että ne ovat väistyviä allergioita eli ne paranevat lapsen kasvaessa, noin 4-5 vuoden iässä, Poikonen sanoo.
Allergioiden yleistymisen syistä tiedetään vain se, että ne ovat lisääntyneet yhtä aikaa länsimaistumisen kanssa. Erikoislääkäri huomauttaa, että allergia-sanaa käytetään usein väärässä kohtaa: jos sipuli närästää, ei kyse ole välttämättä siitä.
- Toisaalta pienet vauvat pitää ottaa tosissaan. Jos vauvoilla on atooppista ihottumaa, se on usein alkusoitto, joka voi laajentua muiksi oireiksi.
Allergioiden syistä on paljon huhuja, muttei varmaa tietoa.
- Yhdeksi syyksi on epäilty hygieniaa niin, että liiallinen siisteys altistaisi lapsia allergioille. Muita syitä ovat perimä ja teollinen ruuan valmistaminen, Poikonen kertoo.
Vanhemmille ei siis voi antaa varmoja neuvoja, kuinka suojella lasta yliherkkyyksiltä.
Siedätyshoito vielä marginaalista
Allergioita hoidetaan lähes aina eliminoimalla, mutta siedätyshoitoa voidaan alkaa käyttää tulevaisuudessa enemmän.
- Jos lapsi on 5-6 -vuotias ja kärsii edelleen herkkyyksistä, ruoka-allergioihin voi ajatella siedätyshoitoa suun kautta, Sanna Poikonen kertoo.
Siedätyshoito on pitkä tie. Esimerkiksi maitoon totuttelu aloitetaan niin, että laitetaan tippa maitoa veteen, jota on maitoon nähden satakertainen määrä. Poikonen kertoo, että sietokyvyn tarkkailu vaatii yksityiskohtaista seuraamista.
Lähempänä kouluikää lapset voivat saada oireita siitepölystä ja eläimistä. Nämä ovat pysyviä allergioita ja aiheuttavat nuhaa, silmäoireita ja astmaa.
Koivuun, heinään ja pujoon liittyy ristiruoka-allergioita. Koivussa ja vihanneksissa on samoja ainesosia, joten 60 prosenttia koivusiitepölystä kärsivistä ei voi syödä raakoja vihanneksia, hedelmiä tai juureksia. Yleisimmät hankaluudet tulevat silloin tuoreista porkkanoista, omenoista ja päärynöistä.
Pujolle allergiset kärsivät usein selleristä ja mausteista. Heinälle allergiset voivat saada nenän kutinaa tai vuotamista viljapölystä esimerkiksi leipoessa.
