Suojaammeko pikkulapsia liikaa pöpöiltä? Haittako, jos lapsi leikkiessään maistaa hiekkakakkuja? Voimmeko estää lapsia sairastumasta tyypin 1 diabetekseen antamalla heidän vapaasti potea erilaisia infektioita?
Tätä hygieniaoletusta testataan Suomessa, Virossa ja Venäjän Karjalassa syyskuun alussa käynnistyneessä tutkimuksessa.
Tutkijoiden oletus on, että infektioiden vähentyminen on lisännyt allergioita ja autoimmuunisairauksia kuten tyypin 1 diabetesta länsimaissa ja erityisesti Suomessa. Lähtöoletus perustuu aiemmin kouluikäisistä tehtyihin havaintoihin meillä ja itänaapurissa.
Infektioista apua puolustusjärjestelmälle
- On vahvoja viitteitä siitä, että tarvitaan infektioita, jotta oma puolustusjärjestelmä ohjelmoituisi oikealla tavalla, professori
Mikael Knip Helsingin yliopistosta kertoo tutkimuksen taustoista.
Suomen ja Venäjän Karjalan välinen elintasoero on suuri. Heikoista elinoloista johtuen Karjalan lapset ovat saaneet elämänsä aikana suomalaislapsia paljon enemmän infektioita. Heiltä on löydetty esimerkiksi mahan limakalvoja ärsyttäviä helikobakteerien vasta-aineita 15 kertaa useammin kuin suomalaislapsilla.
Lasten sairastuvuudessa onkin huima ero. Suomessa sairastuu vuodessa 550 lasta ja nuorta tyypin 1 diabetekseen. Suomalaisilla lapsilla tyypin 1 diabetes on kuusi kertaa yleisempää, keliakia, kilpirauhastulehdukset ja allergiavasteet viisi kertaa yleisempiä karjalaisiin koululaisiin verrattuna.
Tutkijoiden mukaan erot eivät selity perinnöllisillä tekijöillä.
Rennosti hygienian kanssa
Nyt alkaneessa viisi vuotta kestävässä Helsingin yliopiston koordinoimassa tutkimuksessa on mukana yli 300 lasta, joita seurataan syntymästä kolmen vuoden ikään asti. Lisäksi jokaisessa maassa tutkitaan 2 000 pikkulasta kolmen ja viiden vuoden iässä.
- Lähdemme siitä, että oma puolustusjärjestelmä ohjelmoituu ensimmäisten elinvuosien aikana. Nyt haluamme selvittää, miten oma puolustusjärjestelmä kypsyy syntymän jälkeen näissä kolmessa maassa.
- Oletamme, että Suomessa se ohjelmoituu niin, että se suosii allergioiden ja autoimmuunisairauksien kehittymistä, kun taas Venäjän Karjalassa kehittyy sellainen puolustusjärjestelmä, jonka tehtävänä on torjua infektioita.
Knip neuvookin vanhempia olemaan hygienian suhteen nykyistä rennompia ja antamaan pikkulastensa syödä vaikka hiekkaa. Se voi olla lapsen terveydelle jopa hyväksi.
Professori kertoo ensimmäisten tulosten olevan käytettävissä syksyllä 2009.
Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että lapsille voitaisiin antaa turvallisia mikrobeja, jotka matkivat Karjalan olosuhteita. Sellaisia voivat olla esimerkiksi probiootit, ns. hyvät bakteerit, tai suun kautta annettavat mikrobeja sisältävät rokotteet.
