Työputkessa, arjen rullatessa eteenpäin, omaa jaksamista voi olla vaikeaa hahmottaa. Jos ihminen on jatkuvasti stressaantunut eikä keho pääse palautumaan, tiedossa on varmasti terveydellisiä ongelmia. Kropan ja mielen kantokyky on rajallinen.
Nykyään työn kuormittavuutta voi myös mitata. Hyvinvointianalyysi paljastaa, onko esimerkiksi työn jaksotus taukoineen toimivaa. Jos taakka on liian raskas, kannattaa työ- ja arkirutiineja muuttaa.
Analyysi näyttää myös, onko elintavoissa, muun muassa liikkumistottumuksissa tai unen laadussa, korjattavaa. Elintapojen hiominen voi parantaa jaksamista työssä ja yksityiselämässä.
Sykkeen väli kertoo stressin
Hyvinvointianalyysissa sydämen syke taltioidaan sykemittarin kaltaiselle vyölle. Vyötä pidetään vähintään kahden vuorokauden ajan myös suihkussa ja nukkuessa, mikä saattaa tuntua epämukavalta.
Mittarista syketieto siirretään tietokoneohjelmaan ja analysoidaan. Mittari mittaa sykkeen väliä, kun tavallinen sykemittari mittaa sykkeen nopeutta. Mitä pahempi on stressi, sitä tasaisempi on sykkeen väli. Normaalisti väli vaihtelee.
Kun päiväohjelmaa ja syketta verrataan, voidaan nähdä, milloin stressaantuminen on ollut huipussaan ja milloin palautuminen on alkanut. Kun stressaantuneen ihmisen pitäisi alkaa palautumaan, parasympaattinen hermosto ei alakaan toimia kuten sen pitäisi. Ihminen ei palaudu, vaan stressitaso saattaa olla korkea unienkin aikana.
Sykeanalyysiohjelmistojen kehittäjä on jyväskyläläinen Firstbeat Technologies. Mahdollisuutta analyysiin kannattaa kysyä omalta työterveysasemalta.
Huonoa ja hyvää stressiä
Tunnetko itsesi jännittyneeksi, ahdistuneeksi tai väsyneeksi? Kärsitkö unihäiriöistä tai fyysisistä oireista, tunnetko itsesi pessimistiseksi? Jos arkesi on kuormittavaa, saatat olla stressaantunut.
- Osa tunnistaa itse stressin oireet, osa ei, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Marja-Leena Savolainen. Stressi voidaan määritellä eri tavoin. Yhdestä näkökulmasta sen perustana on ympäristön vaatimusten ja omien voimavarojen välinen epätasapaino.
Huonon stressin lisäksi on olemassa hyvää stressiä, jolloin ihminen liikkuu optimaalisen kuormituksen alueella, eli vaatimukset kuluttavat työntekijän voimavaroja mutta eivät liikaa. Ihminen kokee yleensä sekä hyvää että huonoa stressiä. Ratkaisevaa on, kumpi stressin lajeista on vallitseva.
Yksilö ja ympäristö epätasapainossa
Etenkin huonossa stressissä yksilön ja ympäristön suhde on avaintekijä: niiden välillä vallitsee epätasapaino.
Eroja voi olla voimavaroissa ja vaatimuksissa, tarpeissa ja mahdollisuuksissa tai panoksessa ja palkkiossa. Jos vaatimukset ovat liian korkeat, eikä sosiaalista tukea löydy, seurauksena on mahdollisesti stressi.
Stressaantunut henkilö voi vaikuttaa voimavaroihinsa muun muassa liikunnalla, rentoutumisharjoituksilla ja stressinkäsittelykeinojen vahvistamisella.
Työpaikalla vaatimuksia pitää arvioida uudelleen: onko työtaakka liian suuri? Työpaikalla stressiä voidaan helpottaa myös vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla.
Haastattelut ja arjen havainnot auttavat lääkäriä paikantamaan stressin syitä. Fysiologiset mittaukset, kuten hyvinvointianalyysi, ovat nykyään päteviä välineitä stressin arvioinnissa.
Lähde: Mikael Sallinen, Käsitys stressistä on sen arvioinnin ja hallinnan perusta (Työterveyslääkäri 2005;23(4):410-414)
