Härkäsimppu 8.11.2007 16:00 (Päivitetty 8.11.2007 16:00) Elää muutamassa Keski-Suomen järvessä, mm. Päijänteessä. Pään neljä "sarvea" riittävät tuntomerkiksi. Järvissä sarvet tosin ovat paljon pienemmät, kuin Itämeren härkäsimpuilla. Lähinnä vain pikku möykkyjä. Kutee tammikuussa. Koiras vartioi mätiä. Syö pohjaeläimiä ja kaloja. Ilmoitusraja 600 g.
Kivisimppu 8.11.2007 15:50 (Päivitetty 8.11.2007 15:50) Pieni pohjakala, joka viihtyy rantakivien suojissa. Keski-Suomessa yleinen. Kutee jäiden lähdettyä. Raivaa mätiä varten pesän rantakiven alle. Syö mm. hyönteistoukkia ja muiden kalojen mätiä. Ilmoitusraja 10 cm.
Made 8.11.2007 15:34 (Päivitetty 8.11.2007 15:34) Ainoa turskakalojen lahkon laji, joka menestyy sisävesissä. Petokala. Aktiivisin hämärässä ja pimeällä. Kutee talvella, helmikuun lopulta maaliskuun alkupuolelle. Keski-Suomessa hyvin yleinen. Ilmoitusraja 7 kg.
Kirjoeväsimppu 8.11.2007 15:30 (Päivitetty 8.11.2007 15:30) Lähes kivisimpun näköinen. Vatsaevässä raitoja. Keski-Suomessa kivisimppua harvinaisempi. Kutuaika ja -tavat sekä ravinto kuten kivisimpulla. Ilmoitusraja 8 cm.
Kymmenpiikki 8.11.2007 15:28 (Päivitetty 8.11.2007 15:28) Pikkukala, jonka selkäevä on kutistunut pikku piikeiksi, joita on kymmenkunta. Ei siis välttämättä tasan kymmenen. Väri vaihtelee iän mukaan, mutta piikit riittävät tunnistukseen. Keski-Suomessa yleinen. Kutee kesäkuussa. Koiras rakentaa mätiä varten kasveista pesän. Syö eläinplanktonia. Ilmoitusraja 7 cm.
Nahkiainen 8.11.2007 15:27 (Päivitetty 8.11.2007 15:27) Järvinahkiainen ja pikkunahkiainenNahkiaisia ei lueta kaloihin. Ne kuuluvat selkärankaisten leuattomien yläluokkaan ja siellä ympyräsuisiin. Kaloja nahkiaiset kuitenkin muistuttavat niin paljon, että nahkiainen on valittu Satakunnan maakuntakalaksikin. Keski-Suomessa elävät sekä pikkunahkiainen, että...
Harjus 8.11.2007 15:25 (Päivitetty 8.11.2007 15:25) Muistuttaa siikaa, mutta kyljissä ja selkäevässä usein pilkkuja. Paras tuntomerkki hyvin suuri selkäevä. Istutettu moniin Keski-Suomen vesiin. Kutee toukokuussa. Harjuksesta on sekä järvikutuisia, että virtakutuisia kantoja. Syö mm. hyönteistoukkia ja äyriäisiä. Myös hyönteisiä veden pinnalta. Pienet...
Hauki 8.11.2007 15:25 (Päivitetty 8.11.2007 15:25) Levinnyt koko Keski-Suomeen. Hauki kuuluu nykymääritelmän mukaan haukikalojen lahkoon. On lahkon ainoa edustaja Suomessa. Kaikkiaan lahkoon kuuluu viisi lajia. Ahvenanmaan maakuntakala. Petokala. Kutee keväällä matalille rannoille, usein rantasaraikoihin. Kutu alkaa, kun rantavesi on lämmennyt 1-4 asteeseen....
Järvilohi 8.11.2007 15:24 (Päivitetty 8.11.2007 15:24) Lohen järvimuoto.Karjalan maakuntakala. Tunnetaan myös saimaanlohen nimellä. (Lohi on Lapin maakuntakala.)Järvilohi oli vähällä kuolla sukupuuttoon. Niitä on luontaisesti vain Saimaan vesistössä. Viime hetkellä emokaloja onnistuttiin pyytämään sen verran, että viljely onnistui. Viljeltyjä järvilohia...
Järvitaimen 8.11.2007 15:23 (Päivitetty 8.11.2007 15:23) Taimenen rotu, joka on sopeutunut järviolosuhteisiin.Keski-Suomen maakuntakala.Petokala. Mieltynyt muikkuihin, mutta muutkin kalat kelpaavat.Muistuttaa paljon lohen järvimuotoa, järvilohta. Pilkutus ulottuu kylkiviivan alapuolelle koko kalan mitalla. Pyrstö yleensä suora, joskus jopa kupera. Pyrstön...
Kirjolohi 8.11.2007 15:23 (Päivitetty 8.11.2007 15:23) Pohjois-Amerikan länsirannikon joissa lisääntyvän teräspäälohen järvimuoto. Keski-Suomen vesissä kirjolohia on sekä istutettuina että allaskarkulaisina. Suomeen kirjolohia tuotiin ensi kerran jo 1800-luvun lopulla. Kalaa kutsuttiin pitkään sateenkaarirauduksi. Kirjolohen lisääntyminen ei Suomen vesissä...
Kuore 8.11.2007 15:22 (Päivitetty 8.11.2007 15:22) Merialueella tunnetaan norssin nimellä. Pienikokoinen, mutta suurisuinen ja pitkähampainen. Keski-Suomessa hyvin yleinen. Syö eläinplanktonia, isompana katkoja, toukkia ja äyriäisiä. Kutee suurina parvina mm. jokisuissa toukokuun alkupuolella. Ilmoitusraja 200 g.
Muikku 8.11.2007 15:22 (Päivitetty 8.11.2007 15:22) Taloudellisesti tärkein sisävesikalamme. Hyvin yleinen Keski-Suomessa. Savon maakuntakala. Muikun, siian ja peledsiian erottaa toisistaan suuta tutkimalla. Muikun alaleuka on pitkä, peledsiian leuat ovat suunnilleen yhtä pitkät ja siian yläleuka on selvästi pitempi kuin alaleuka. Syö eläinplanktonia,...
Nieriä 8.11.2007 15:20 (Päivitetty 8.11.2007 15:20) Lapissa kutsutaan rauduksi. Luontaiset kannat Lapissa ja Vuoksen vesistössä. Istutettu Keski-Suomessa ainakin Konneveden Kivisalmeen. Istutuksen onnistumisesta ei ole tietoa. Kutuasuisen koiraan vatsa on kirkkaan oranssi. Evien etureunat kirkkaan valkoiset. Kutee syksyllä. Petokala. Ilmoitusraja 6 kg.
Peledsiika 8.11.2007 15:19 (Päivitetty 8.11.2007 15:19) Siperialainen laji, jota on istutettu useisiin vesiin Suomessa, myös Keski-Suomessa. Lajin lisääntymisestä Keski-Suomen vesissä ei ole varmuutta. Peledsiian leuat ovat yhtä pitkä ja kalan sivukuva on "lahnamaisempi", kuin alkuperäisillä siioillamme. Peledsiika kutee juuri ennen vesien jäätymistä. Poikaset...
Puronieriä 8.11.2007 15:19 (Päivitetty 8.11.2007 15:19) Pohjois-Amerikasta tuotu lohikala, jota on istutettu muutamiin Keski-Suomen puroihin ja pikku jokiin. Vatsapuolen evien etureunat kirkkaan valkoiset, kuten kaikilla nieriöillä. Selässä juovakuviointia. Kutee syksyllä. Petokala. Ilmoitusraja 2 kg.
Siika 8.11.2007 15:18 (Päivitetty 8.11.2007 15:18) Muikun lähisukulainen ja muikun tapaan taloudellisesti hyvin merkittävä. Hyvin yleinen Keski-Suomessa. Pohjanmaan maakuntakala. Keski-Suomessa elää useita siikamuotoja, ainakin järvisiikoja, planktonsiikoja ja vaellussiikoja. Siikamuodot voivat risteytyä keskenään, ja jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä....
Karppi 7.11.2007 22:33 (Päivitetty 7.11.2007 22:33) Keski-Suomessa istutettuna muutamissa vesissä. Karpin luontainen lisääntyminen ei näin pohjoisessa onnistu. Särkikaloista suurimmaksi kasvava. Suurimmat Suomesta saadut yli 18-kiloisia. Karppi on monissa maissa suosittu viljelykala. Ulkonäkö vaihtelee paljon vuosisatoja kestäneen jalostuksen seurauksena....
Ahven 7.11.2007 22:00 (Päivitetty 7.11.2007 22:00) Suomen kansalliskala. Petokala, joka on levinnyt koko Keski-Suomeen Kutee keväällä rantavesiin. Koiras kutukypsä 15 sentin, naaras 20 sentin mittaisena. Poikaset kuoriutuvat 2-3 viikon kuluttua kudusta. Ilmoitusraja 2 kg.
Kivennuoliainen 7.11.2007 21:50 (Päivitetty 7.11.2007 21:50) Pieni, viiksekäs (viiksiä on kuusi) pohjakala, joka viihtyy rantakivien alla. Melko yleinen Keski-Suomessa. Syö pohjaeläimiä hämärässä ja yöllä. Kutee toukokuun lopulla. Ilmoitusraja 15 cm.
