Ahma 8.11.2007 22:08 (Päivitetty 8.11.2007 22:08) Ahma on näätäeläimistä suurin. Ison uroksen paino voi lähennellä kolmeakymmentä kiloa. Naaras jää pienemmäksi. Useimpien muiden näätäeläinten tavoin ahma on pääosin lihansyöjä. Se ei kuitenkaan ole erityisen taitava metsästäjä ja ravinto koostuu usein haaskoista. Keski-Suomen harvat ahmat joutuvatkin...
Hirvi 8.11.2007 22:08 (Päivitetty 8.11.2007 22:08) Hirvi on Suomen luonnon suurin eläin. Uros voi yltää yli puolen tonnin painoon. Sellaisen sarvipään korkeuskin on yli kaksi metriä. Vaikka kyseessä on suuri eläin, se ei suinkaan ole harvalukuinen. Kesäaikaan Keski-Suomen metsissä arvioidaan tallustavan noin 10 000 hirveä. Niistä riittää runsaasti metsästettävääkin....
Idänkenttämyyrä 8.11.2007 22:07 (Päivitetty 8.11.2007 22:07) Idänkenttämyyrä on alle kymmenen sentin mittainen peltomyyrän sukulainen. Häntää on puolet ruumiin pituudesta ja väri usein kellertävä. Lajin erottaminen peltomyyrästä on erittäin vaikeata. Eroa on mm. korvien karvoituksessa, mutta varmaan tunnistamiseen asiantuntijatkin tarvitsevat usein mikroskoopin. Idänkenttämyyrä...
Ilves 8.11.2007 22:07 (Päivitetty 8.11.2007 22:07) Ainoa villi kissaeläimemme on parina viime vuonna runsastunut ilahduttavasti Keski-Suomessa. Nyt niitä arvioidaan olevan noin sata. Runsastumisen syytä ei tiedetä. Yksi osasyy voi olla metsäkauriin yleistyminen. Kauris on ilvekselle ihanteellisen kokoinen saalis. Tähän saakka ilvekset ovat joutuneet...
Kanadanmajava 8.11.2007 22:06 (Päivitetty 8.11.2007 22:06) Suomen viimeinen alkuperäinen majava ammuttiin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Viime vuosisadan alkupuolella Suomeen tuotiin Norjan kantaa olevia euroopanmajavia, mutta myös Amerikan mantereen kanadanmajavia. Keski-Suomen nykyiset noin 150 majavaa ovat kanadanmajavia. Lajit eivät tiettävästi risteydy. Majava...
Karhu 8.11.2007 22:05 (Päivitetty 8.11.2007 22:05) Karhu on Suomen kansalliseläin. Se kasvaa suureksi. Iso uros voi painaa yli 300 kiloa ja naaraskin yli 150 kiloa. Moisen painon mesikämmen saavuttaa pääosin kasvisravinnolla, mutta kaikkihan tietävät, että myös liha kuuluu ruokavalioon. Liharuuan osuus ravinnosta on neljänneksen luokkaa, mutta yksilöerot...
Kettu 8.11.2007 22:05 (Päivitetty 8.11.2007 22:05) Ruskeaturkkinen kettu lienee maailman runsaslukuisin petonisäkäs. Keski-Suomessa ketun voi tavata missä tahansa, niin asutuskeskuksissa, pelloilla kuin metsissäkin. Tunnistaminen ei tuota vaikeuksia. Alaviistoon osoittava häntä on puolimetrinen ja hännän pää on usein valkoinen. Ruumiin pituus on 70 sentin...
Kontiainen 8.11.2007 22:04 (Päivitetty 8.11.2007 22:04) Kontiainen, eli maamyyrä, on noin 15-senttiseksi kasvava, musta ja tasapaksu otus, jonka korvia ei näy eikä juuri pikkuisia silmiäkään. Se on se otus, josta laulussa kerrotaan, että "me myyrät me mullassa mylläämme". Mullassa kontiaiset kyllä mylläävät, mutta oikea myyrä se ei toisesta nimestään huolimatta...
Korpipäästäinen 8.11.2007 22:04 (Päivitetty 8.11.2007 22:04) Korpipäästäinen tunnetaan myös mustapäästäisen nimellä. Jälkimmäinen nimi kertoo värin: korpipäästäinen on päästäiseksi hyvin tumma. Selkä on tummanruskea, joillakin lähes musta. Vatsapuolelle siirryttäessä väri muuttuu ilman tarkkaa rajaa vaaleanruskeaksi. Se on päästäiseksi myös kookas. Ruumiin pituus...
Korvayökkö 8.11.2007 22:03 (Päivitetty 8.11.2007 22:03) Korvayökön korvat ovat niin suuret, että ne voi erottaa lentävää lepakkoa katsellessaan. Korvineen kaikkineen tämä yökkö voi painaa hiukan yli kymmenen grammaa. Siipiväli on 25 sentin luokkaa. Turkki on pitkä ja harmaa, selkäpuolelta tumma, vatsapuolelta vaalea. Keski-Suomi on korvayökön levinneisyysalueen...
Kotihiiri 8.11.2007 22:03 (Päivitetty 8.11.2007 22:03) Kotihiiren ruumis kasvaa enimmillään kymmensenttiseksi, minkä lisäksi tulee lähes yhtä pitkälti karvatonta, rengassuomuista häntää. Tuntomerkkeihin kuuluvat myös hörökorvat. Selkäpuoli on harmaanruskea, vatsa vaalea, eikä väriraja ole tarkka. Värin perusteella sen erottaa metsähiirestä, jolla tumman...
Kärppä 8.11.2007 22:02 (Päivitetty 8.11.2007 22:02) Satukirjan kuvissa kuninkaalla oli ennen vanhaan valkea turkisviitta, jossa oli mustia täpliä. Tämä kuninkaallinen asuste oli talvisista kärpännahoista valmistettu ja ne mustat pilkut ovat kärpän hännänpäitä. Juuri mustasta hännänpäästä kärppä on helpoin erottaa sukulaisestaan lumikosta. Kärpän ruumis...
Kääpiö- ja vaivaspäästäinen 8.11.2007 22:02 (Päivitetty 8.11.2007 22:02) Kääpiöpäästäinen on maamme pienin nisäkäs. Suurimpienkaan paino ei juuri nouse yli neljän gramman. Sen pikkuisen suurempi serkku vaivaispäästäinen kasvaa sekin vain enintään kuuden, seitsemän gramman painoiseksi. Talvella nämä pikkuiset ovat vieläkin pienempiä. Ne nimittäin kykenevät pienentämään itseään...
Liito-orava 8.11.2007 21:59 (Päivitetty 8.11.2007 21:59) Liito-orava, vanhalta nimeltään siipiorava, on oravaa selvästi pienempi, harmaa hämärän hiippailija, jolla on hyvin suuret silmät. Se on itäinen laji, jonka levinneisyysalue ei ulotu esimerkiksi Ruotsiin. Ennen Viron, Latvian ja Liettuan liittymistä Euroopan Unioniin, Suomi on ainoa EU-maa, jossa liito-oravia...
Lumikko 8.11.2007 21:59 (Päivitetty 8.11.2007 21:59) Lumikko on Euroopan pienin petonisäkäs. Ruumiiltaan sutjakka ja vajaan vaaksan pituinen eläin on niin pieni, että se mahtuu kulkemaan myyrien lumeen kaivamissa käytävissä. Myyrät ovatkin lumikon tärkeintä ravintoa. Lumikko osaa myös kiipeillä puihin etsimään syötävää lintujen munista tai poikasista. Sukulaisensa...
Metsähiiri 8.11.2007 21:58 (Päivitetty 8.11.2007 21:58) Metsähiiri kasvaa hiukan kotihiirtä isommaksi, yli kymmensenttiseksikin. Karvaton häntä on ruumiin mittainen. Korvat näyttävät isommilta kuin kotihiiren korvat, mutta metsähiiren paras tuntomerkki on tarkka väriraja selkäpuolen ruskean ja vatsapuolen valkoisen välillä. Tapaamispaikan perusteella lajia...
Metsäjänis 8.11.2007 21:58 (Päivitetty 8.11.2007 21:58) Metsäjänis on talvella valkoinen. Vain korvien kärjet ovat mustat. Silloin sitä ei voi sekoittaa rusakkoon, joka on talvellakin harmaanruskea. Kesällä erottaminen on vaikeampaa. Rusakko kasvaa suuremmaksi ja sen korvat ovat pitemmät kuin jäniksen. Metsäjänis on hyvin tehokas lisääntyjä. Se voi saada...
Metsäkauris 8.11.2007 21:54 (Päivitetty 8.11.2007 21:54) Metsäkauris on ison koiran kokoiseksi kasvava hirvieläin. Sen paino nousee enimmilläänkin vain noin 25 kiloon. Keski-Suomeen se on levinnyt kahta kautta. Eteläisen Suomen istukkaiden jälkeläiset levittäytyivät ensin Jämsän seudulle. Ruotsista Tornionjoen yli saapuneiden jälkeläiset taas tulivat ensin...
Metsämyyrä 8.11.2007 21:54 (Päivitetty 8.11.2007 21:54) Metsämyyrä on monelle tuttu kesämökin kutsumattona vieraana. Hiireksi sitä monet haukkuvat, vaikka metsämyyrän häntä on vain kolmannes ruumiin pituudesta eikä värikään oikein sovi. Harmaakylkisen metsämyyrän selkäpuoli on selvästi punaruskea. Metsämyyrä on taitava ja innokas kiipeilijä. Kävyn se käy...
Metsäpeura 8.11.2007 21:53 (Päivitetty 8.11.2007 21:53) Metsäpeura oli aikanaan yksi Suomen tärkeimmistä riistaeläimistä. Pyynti oli kuitenkin niin tehokasta, että 1900-luvun alussa Suomessa oli jäljellä enintään muutama peura. Keski-Suomesta peurat olivat kadonneet jo paljon aikaisemmin. Kun metsästys päättyi, Venäjältä vaelsi peuroja Kuhmoon. 1979 ja 1980...
