Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 08.11.2007 21:59

Liito-orava

Liito-orava, vanhalta nimeltään siipiorava, on oravaa selvästi pienempi, harmaa hämärän hiippailija, jolla on hyvin suuret silmät. Se on itäinen laji, jonka levinneisyysalue ei ulotu esimerkiksi Ruotsiin. Ennen Viron, Latvian ja Liettuan liittymistä Euroopan Unioniin, Suomi on ainoa EU-maa, jossa liito-oravia elää. Niinpä liito-orava kuuluukin EU:ssa erityisesti suojeltaviin eläinlajeihin.

Liito-orava syö kesäisin mieluiten lehtipuiden, lähinnä haavan ja lepän lehtiä. Talvella turvaudutaan puiden silmuihin.

Liito-oravalla on jalkojensa välissä isot nahkapoimut, jotka se voi levittää. Näin se saattaa liitää leijana kymmenien metrien matkoja puusta toiseen. Maahan se ei mielellään edes mene.

Liito-orava elää hyvin piilottelevaa elämää. Usein sen olemassaolon paljastavat vain kellertävät riisinjyvän näköiset papanat puun juurella. Vain alkukevään kiima-aikaan se liikkuu useasti myös päiväsaikaan.

Liito-orava on kolopesijä. Koloksi kelpaa myös ihmisen tekemä pönttö. Liiturin tiedetään pesineen myös rakennuksissa.