Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
08.11.2007 21:49
Peltomyyrä
Runsaan myyräkannan vuosina peltomyyrä kilpailee metsämyyrän kanssa Suomen runsaslukuisimman nisäkkään arvosta. Peltomyyrä on yleisväriltään rusehtava. Ruumiin pituus on kymmenkunta senttiä, minkä lisäksi tulee melko lyhyt häntä.
Kesällä peltomyyrä syö muun muassa apilan ja voikukan lehtiä, mutta talvella on tyytyminen heinäkasveihin. Jos niistä on puutetta, peltomyyrä syö henkensä pitimiksi puiden kuoria.
Peltomyyrää pidetäänkin pahimpana metsätuhojen aiheuttajana. Talvisaikaan se liikkuu enimmäkseen hangen sisään kaivamissaan tunneleissa ja syö kuorta puuntaimien ja puutarhakasvien tyviosasta.
Peltomyyränaaras saa kesäaikaan poikasia vajaan kuukauden välein. Niinpä yksi naaras voi kesän mittaan lisääntyä lähes kymmenen kertaa. Kerrallaan syntyy viitisen pentua, usein selvästi enemmänkin. Kaiken huipuksi myös kesän ensimmäiset poikaset ehtivät lisääntyä vielä saman kesän aikana. Poikastuotto on siis huimaa.
Kannan runsastuttua myös pedot, ennen kaikkea lumikot, kärpät ja monet petolinnut runsastuvat tavallista nopeammin. Niinpä peltomyyräkannat vaihtelevat sykleittäin. Keski-Suomessa vaihtelusykli on yleensä kolme vuotta.