Varpunen 12.11.2007 12:52 (Päivitetty 12.11.2007 12:52) VARPUNEN on Suomessa täysin riippuvainen ihmisistä. Maa- ja karjatalouden muutokset ovat vähentäneet varpusten määrää, mutta silti laji saattaa olla tutuin pikkulintumme. Koiraalla on kastanjanruskea, mustalla kirjavoitu selkäpuoli. Siivissä on valkeat juovat. Päälaki on harmaa ja rinta on musta. Naaras...
Hömötiainen 12.11.2007 12:43 (Päivitetty 12.11.2007 12:43) Hömötiainen kuuluu metsän peruslajeihin ja esiintyy runsaana koko maakunnassa. Kovin kauas metsästä linnut eivät lähde, mutta silti hömötiainen on tuttu näky monella lintulaudalla. Pelottomia ja luottavaisia lintuja voi seurata hyvinkin läheltä. Se on helposti erotettavissa muista täkäläisistä lajeista....
Kuusitiainen 12.11.2007 12:42 (Päivitetty 12.11.2007 12:42) Kuusitiainen on hyvin pienikokoinen mustavalkea tiainen jonka mustaa päätä somistaa päälaelta niskaan ulottuva valkoinen raita. Kaulassa ei ole kravattia. Laji viihtyy kuusten latvuksissa, joista etsii ahkerasti ravintoa. Ruokalistalta löytyy siementen lisäksi hyönteisiä ja hämähäkkejä. Se pesii läpi...
Pyrstötiainen 12.11.2007 12:41 (Päivitetty 12.11.2007 12:41) PYRSTÖTIAISELLA on hyvin pitkä musta, valkoreunainen pyrstö. Pää ja rinta ovat valkeat. Keski-Suomessa pesii vain harva pyrstötiainen, mutta joinakin syksyinä tänne vaeltaa suurin joukoin näitä ”varrella varustettuja lumipalloja” idästä. Pyrstötiainen on vilkas lintu. Kun vielä talvisista parvista kuuluu...
Sinitiainen 12.11.2007 12:40 (Päivitetty 12.11.2007 12:40) Sinitiaisen tunnistaminen on helppoa, kun nimen mukaista sinistä on niin päälaella, siivissä kuin pyrstössäkin. Lintu on selvästi talitiaista pienempi ja vikkelämpi liikkuja. Laulu on iloista kilinää. Talvisella ruokintapaikalla sinitiaiset kuuluvat kaikkein ahkerimpiin vieraisiin. Siellä sinitintti...
Talitiainen 12.11.2007 12:39 (Päivitetty 12.11.2007 12:39) Talitiainen on talvisaikaan Keski-Suomen runsaslukuisin lintu. Se onkin hyvin tehokas lisääntyjä, sillä poikueita syntyy lähes poikkeuksetta kaksi kesässä ja yhdessä poikueessa voin olla yli kymmenenkin jälkeläistä. Talitiaisen ulkonäköä ei tarvitse kenellekään selittää. Kaikki sentään eivät ehkä tiedä,...
Helmipöllö 12.11.2007 12:23 (Päivitetty 12.11.2007 12:23) Helmipöllö on liikkeellä lähes poikkeuksetta vain öiseen aikaan. Pöllöksi se on pieni ja mahtuu pesimään vanhaan palokärjen koloon. Lajia on jo pitkään autettu pöntötyksellä. Helmipöllöjen vuotuiset kannanvaihtelut ovat suuria, sillä pesintää säätelevät vallitsevat myyräkannat. Myyrävuosina helmipöllö...
Hiiripöllö 12.11.2007 12:22 (Päivitetty 12.11.2007 12:22) Hiiripöllön tunnistaa höyhenpeitteen vaakaraidoituksesta ja pitkästä pyrstöstä. Laji on liikkeellä myös päivällä. Silloin sen löytää istumasta hyvältä tähystyspaikalta pellonreunan puusta. Hiiripöllö on hyvin liikkuva ja pesii hyvillä ravintoalueilla. Se seuraa myyräkantoja ja pesii toisinaan myös Keski-Suomessa....
Huuhkaja 12.11.2007 12:21 (Päivitetty 12.11.2007 12:21) Huuhkaja on Euroopan suurin pöllö. Arkaa ja varovaista lintua näkee vain harvoin, mutta kevättalvinen öinen huhuilu paljastaa lajin jopa kilometrien päästä. Ääni on kumea, kaksitavuinen huu-uu. Vanhat kallioiden rikkomat metsät ovat huuhkajan suosiossa. Pesä on kalliohyllyllä tai puun juurella. Kevättalvella...
Puukiipijä 12.11.2007 12:21 (Päivitetty 12.11.2007 12:21) Puukiipijä kuuluu Suomen linnuston pienimmäisiin. Sen selkä on kuin männyn kaarnaa ja vatsapuoli valkoinen. Nokka on ohut, kaareva ja aika pitkä. Useimmiten lajin paljastaa käytös: puukiipijä kiipeää puuta ylös, yleensä samalla runkoa kiertäen. Ylhäältä se lennähtää seuraavan rungon tyveen ja jatkaa...
Lapinpöllö 12.11.2007 12:20 (Päivitetty 12.11.2007 12:20) Lapinpöllö on hyvin suuri. Sen pää on suuri, ja naama litteä kuin kirveellä veistetty. Vain tällä pöllöllä on naamakiehkurassa tiheä juovitus. Kuin vuosirenkaat, jotka ympäröivät kirkkaankeltaisia silmiä. Laji pesii säännöllisesti Keski-Suomessakin, vaikka levinneisyyden pääpaino onkin pohjoisempana. Jos...
Lehtopöllö 12.11.2007 12:19 (Päivitetty 12.11.2007 12:19) Lehtopöllö on aito yölintu. Parhaiten sen havaitsee kevättalvisesta kaksiosaisesta, korkeasta ja väräjävästä huhuilusta. Laji on Keski-Suomessa pesimäalueensa pohjoislaidalla ja kovat talvet koettelevat sen kantoja usein ankarasti. Nykyään lehtopöllöjä tavataan harvakseltaan lähinnä maakunnan etelä-...
Viirupöllö 12.11.2007 12:18 (Päivitetty 12.11.2007 12:18) VIIRUPÖLLÖ on suuri vaalea pöllö, jonka tunnistaa rinnan ja vatsan viiruista sekä kuviottomista, harmaista naamakiehkuroista. Silmät ovat tummat. Se on yölintu, joten useimmin sen havaitsee keväisestä soidinäänestä. Huhuilu alkaa helmikuussa ja voi jatkua vielä huhtikuussakin. Ruoakseen viirupöllö pyydystää...
Harmaapäätikka 12.11.2007 12:10 (Päivitetty 12.11.2007 12:10) Harmaapäätikalla on keltavihreä höyhenpuku ja harmaa pää. Koiraalla on päässä punaista. Laji viettää piileskelevää elämää, mutta talven tullessa lintuja hakeutuu pihojen läskiruokinnoille ympäri Keski-Suomea. Kevään koittaessa linnut häviävät kuin tuhka tuuleen. Pesimäkauden alussa koiraat rummuttavat...
Isokäpylintu 12.11.2007 12:09 (Päivitetty 12.11.2007 12:09) Isokäpylintua (kuvassa) ja pikkukäpylintua on vaikea erottaa toisistaan. Läheltä katsoen eron huomaa isokäpylinnun suuremmasta nokasta, joka on yhtä pitkä kuin paksukin. Lajien koiraat ovat kauniin punaisia, naaraat ja nuoret linnut harmaan ja kellanvihreän kirjavia. Käpylintujen erikoisuus on ristiin...
Käpytikka 12.11.2007 12:09 (Päivitetty 12.11.2007 12:09) Käpytikka on Suomen yleisin tikka. Se pesii läpi koko Keski-Suomen. Koiraan niskassa on punainen laikku, joka naaraalta puuttuu. Nuorten lintujen koko päälaki on punainen. Harteilla on suuret valkoiset laikut. Selkä on muuten musta. Pyrstön alus räikeän punainen. Laji viihtyy kaikenlaisissa metsissä....
Punatulkku 12.11.2007 12:08 (Päivitetty 12.11.2007 12:08) Punatulkut asustavat kesällä kuusikoissa, eikä niitä juuri näe. Mutta kun maa saa lumipeitteen, tulkut saapuvat pihamaille ruokatarjoilun toivossa. Ei ihme, että monessa joulukortissa on juuri punatulkun kuva. Sukupuolten väriero on suuri. Koiraan vatsapuoli on joulunpunainen, naaraan harmaa. Molemmilla...
Palokärki 12.11.2007 12:08 (Päivitetty 12.11.2007 12:08) Suurin tikkamme on lähes kauttaaltaan musta. Vain päässä on punaista, koiraalla koko päälaki, naaraalla laikku niskapuolella. Palokärki on myös melkoisen näkyvä ja kuuluva. Keväinen rummutus ja kuikutus on monille tuttua. Kri-kri-kri -lentoääntä kuulee ympäri vuoden. Laskeuduttuaan lintu viheltää pitkään...
Tikli 12.11.2007 12:06 (Päivitetty 12.11.2007 12:06) Tikli on Keski-Suomen lintulautavieraista värikkäin. Naama on punainen, muuten pää on kirjottu mustalla ja valkoisella. Siivissä on kauas näkyvät keltaiset raidat ja pyrstön tyvessä selkäpuolella valkea alue. Mitenkään tavallinen lintulautavieras tikli ei toki ole. Kyseessä on eteläinen laji, joka Keski-Suomessa...
Pikkutikka 12.11.2007 12:06 (Päivitetty 12.11.2007 12:06) Pikkutikan erottaa maamme muista mustavalkoisista tikoista koon perusteella. Se ei ole juuri varpusta suurempi. Selän valkokuvio on samanlainen, kuin valkoselkätikalla. Koiraan päälaki on punainen, naaraan päässä ei ole lainkaan punaista. Molemmilta sukupuolilta puuttuu myös pyrstönalusen punainen väri. Laji...
