Palokärki

Suurin tikkamme on lähes kauttaaltaan musta. Vain päässä on punaista, koiraalla koko päälaki, naaraalla laikku niskapuolella.

Palokärki on myös melkoisen näkyvä ja kuuluva. Keväinen rummutus ja kuikutus on monille tuttua. Kri-kri-kri -lentoääntä kuulee ympäri vuoden. Laskeuduttuaan lintu viheltää pitkään ja kimeästi.

Laji suosii suuria metsiä ja rauhallisia ympäristöjä, varsinkin pesimäaikaan. Talvisin lintuja tapaa kuorimassa sairaita puita jopa kaupunkien keskustoista. Pesää varten tikka tarvitsee järeän puun, johon se kolonsa kovertaa. Tikan voimista kertoo se, että pesiä on löydetty jopa painekyllästetyistä voimalinjatolpista. Palokärjen vanhat pesäkolot ovat tärkeitä pesäpaikkoja muille linnuille. Niitä käyttävät varsinkin helmipöllö ja telkkä. Talvisin palokärjet yöpyvät vanhoissa pesäkoloissaan.

Palokärki syö hyönteisiä. Herkkua ovat hevosmuurahaiset, joiden löytämiseksi se hakkaa isoja koloja puihin, jotka ovat sisältä lahoja, mutta näyttävät päältä päin terveiltä.

Palokärki esiintyy harvalukuisena koko Keski-Suomessa.

Rinnakkaisnimiä ovat mm. mustatikka ja palotikka.

- Ruumiin pituus lähes 50 cm

- Kolopesijä

- Paikkalintu