Lapinpöllö

Lapinpöllö on hyvin suuri. Sen pää on suuri, ja naama litteä kuin kirveellä veistetty. Vain tällä pöllöllä on naamakiehkurassa tiheä juovitus. Kuin vuosirenkaat, jotka ympäröivät kirkkaankeltaisia silmiä.

Laji pesii säännöllisesti Keski-Suomessakin, vaikka levinneisyyden pääpaino onkin pohjoisempana.

Jos pesässä on poikasia, lapinpöllö voi käyttäytyä hyvin aggressiivisesti. Se voi hyökätä myös ihmisen kimppuun, joten tunnetulla reviirillä liikkumista on syytä välttää touko–kesäkuussa. Itse pesä on yleensä vanhassa petolinnun pesässä tai kannon päässä. Jotkut lintuharrastajat ovat rakentaneet lapinpöllöille alustoja pesien paikoiksi.

Tärkeintä ravintoa ovat pikkunisäkkäät, joiden kannat säätelevät myös pesintää ja lajin esiintymistä yleisimminkin. Talvella lapinpöllö tähystää usein hyvin näkyvällä paikalla ja on ihmisiä kohtaan suorastaan välinpitämätön. Se vaeltaa ravintotilanteen vaatiessa, mutta on yleensä paikkalintu.

Rinnakkaisnimiä ovat mm. pikkuhuuhkaja ja harmajapöllö.

- Ruumiin pituus lähes 70 cm

- Pesä vanhassa petolinnun pesässä

- Paikka- ja osin vaelluslintu