Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 12.11.2007 12:09
A A A

Käpytikka

Käpytikka on Suomen yleisin tikka. Se pesii läpi koko Keski-Suomen. Koiraan niskassa on punainen laikku, joka naaraalta puuttuu. Nuorten lintujen koko päälaki on punainen. Harteilla on suuret valkoiset laikut. Selkä on muuten musta. Pyrstön alus räikeän punainen.

Laji viihtyy kaikenlaisissa metsissä. Kesällä ruokalistalla on hyönteisiä, talvella pääasiassa siemeniä, mutta myös ruokintapaikan tali maistuu. Käpytikan talvisen pajan huomaa helposti suuresta maahan kerääntyneestä käpykasasta. Usein syvennys käpyä varten naputetaan puiseen sähköpylvääseen.

Käpytikan keväinen, lyhyt ja nopea rummutussarja on monille tuttu. Linnun tsik-vihellystä kuulee ympäri vuoden.

Pesä on itse hakatussa kolossa muutaman metrin korkeudella. Poikasten kerjuuääni paljastaa pesäpaikan satunnaisellekin ohikulkijalle. Poikueita varttuu yksi kesässä.

Käpytikka on pääasiassa paikkalintu, mutta huonoina käpyvuosina esiintyy myös joukkovaelluksia. Linnut puolustavat reviiriään myös talvella.

Lajin aiempi ”virallinen” nimi oli isotikka. Muita rinnakkaisnimiä ovat mm. kirjavatikka, koreatikka ja punatikka.



- Ruumiin pituus 24–26 cm

- Kolopesijä

- Paikka- ja osin vaelluslintu

Lähetä linkki
Sähköposti

Luetuimmat 24 tuntia