Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
12.11.2007 11:35
Teeri
TEERIKUKON asu on metallinhohtoisen musta, mutta pyrstön ja siiven alapuolet ovat valkoisia. Valkeat alueet näkyvät kauas, kun lintu lentää. Siitä teerikukon erottaa helposti metsosta. Kukon pyrstö on lyyran muotoinen. Naarasteeri on paljon kukkoa pienempi ja ruskean kirjava. Pyrstö on lovikärkinen. Metsokoppelon pyrstön kärki on aina kupera.
Teerien ryhmäsoitimelta kuuluva pulputus on on monelle tuttu ääni. Monesti soidinpaikka on jäällä. Pulputus alkaa maaliskuussa, joskus jo helmikuun lopulla ja osa naaraista aloittaa munimisenkin jo huhtikuussa. Emo johdattaa poikaset pois pesästä melkein heti kuoriutumisen jälkeen.
Talvisin teeret liikkuvat parvissa. Tärkeintä talviravintoa ovat koivun silmut ja urvut. Kesällä maistuvat kasvien versot, lehdet ja marjat. Poikaset syövät hyönteisiä ja hämähäkkejä.
Teerikantojen vuotuiset vaihtelut ovat hyvin suuria, eikä kaikkia vaihtelun syitä tunneta. Joinakin vuosina teeri lienee Keski-Suomen metsien runsaslukuisin kanalintu.
- Pituus: kukko yli 50 senttiä, naaras 40 senttiä
- Kuuluva ja näkyvä ryhmäsoidin
- Pakkasella kaivautuu kieppiin hangen sisään