Rahakabinetti on Tukholman museohelmi
Tämä väki loi Ruotsin vaurauden. Kuninkaallinen rahakabinetti Tukholmassa paljastaa, että tavalliset ihmiset loivan maan hyvinvoinnin, mukana tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset.
Martti Ratia
Ruotsinlaivalla Tukholmaan tuleva hakeutuu yleensä vanhaankaupunkiin. Kuninkaanlinnaa vastapäätä ja Suomalaisen kirkon vieressä on Tukholman museoiden aarrekammio, Kuninkaallinen rahakabinetti (Kungliga Myntkabinettet).
Se kertoo mihin Ruotsin vauraus perustuu, esittelee ensimmäiset setelit ja maailman suurimman 20-kiloisen kupariplootun.
Ruotsalaisten piikkiin menee sekin, että Euroopan ensimmäiset oikeat setelit painatettiin ruotsalaisille. Asialla oli vuonna 1661 tukholmalainen pankkiiri Johan Palmstruch. Setelit korvasivat ne 20-kiloiset möhkäleet, joita kukaan ei jaksanut kanniskella.
Kuka tekee työt?
Eikä siinä kaikki. Museon laajat ja monipuoliset näyttelyt kertovat miten Ruotsista tuli se maa, jonka me tunnemme.
Ja pieni ei ole se kruunukasa, jonka suomalaiset ovat naapurimaassa tienanneet. Suomalaisesta työstä syntyi osaltaan kuningaskunnan nykyinen vauraus. Meikäläiset tarttuivat suurina siirtolaisvuosina sumeilematta niihin töihin, jotka pehmeän leivän syömiseen tottuneille ruotsalaisille eivät kelvanneet.
Museo kunnioittaa takavuosien ruotsalaista työväenliikettä, jonka ansiosta meilläkin on nyt 5-päiväinen työviikko, monen viikon kesäloma, sosiaaliturva ja lähes ilmainen terveydenhuolto.
Oikeita aarteita
Raha ei ole mitään ilman taloushistoriaa, siitäkin rahakabinetti kertoo. Kymmenen miljardin Saksan markan seteli vuodelta 1923 ei ollut aikoinaan aivan harvinainen! Raha on monelle myös taidetta, varsinkin setelit ovat usein kuin pieniä taideteoksia. Rahakabinetti kertoo kuinka taiteilijat kaivertavat laatat, joilla setelit painetaan.
Taiteilijoiden käsistä ovat myös mitalit ja niistä halutuin on se, jonka Barack Obama sai. Nobel-mitalikin on rahamuseossa.
Kuninkaallinen rahakabinetti esittelee rahakätköjä, jotka ovat vuosisatojen jälkeen löytyneet Ruotsin maaperästä. Esillä ovat kuuluisat Velingen ja Lohen aarrekätköt sekä Loshultin kupariraha-aarre. Rahaa, kultaa ja osakekirjoja on vitriineissä niin, että heikompaa hirvittää.
No, monelle tutumpi saattaa olla edelleen sukanvarsi. Esillä on Ruotsin vanhin säästölipas. Mukana on myös lippaita Suomesta ja muualta maailmalta.
Raha muovista
Nykyään eurot tulevat seinästä, mutta aikojen alussa afäärejä tehtiin vaihtamalla tavaroita tai palveluksia. Porsas, oravannahka tai harvinainen simpukka vastasi yhdessä sovittua arvoa. Perusta nykyiselle muovikortille luotiin Babyloniassa ja Egyptissä 5 000 vuotta sitten.
Sen jälkeen onkin ollut yhtä rahan menoa.
Museo esittelee myös ruotsalaiskeksintöjä, jotka ovat mullistaneet elämäämme.
Miten tulisimme toimeen ilman sydämentahdistinta, jakoavainta, kerman maidosta kuorivaa separaattoria, 3-vaihdevirtaa, eristyslasia tai kuulalaakereita?
Tai dynamiittia, jääkaappia, tulitikkuja, laivanpotkuria.