Saksa ei aio jättää muille mitään

Keihäänheiton miesten maailmantilaston kolme kärkisijaa miehittäneet saksalaiset Johannes Vetter, Thomas Röhler ja Andreas Hofmann uskovat vahvasti mahdollisuuksiinsa myös Lontoon MM-kisojen finaalissa.

Maailmantilaston kärkimies Vetter (94,44) räväytti karsinnassa ensimmäisellään 91,20.

– Kun karsinnan hoitaa 91-metrisellä, ei voi olla kuin tyytyväinen. En voi mennä karsintaan heittämään 80 prosentin teholla. En osaa taktikoida, on vain annettava mennä täysillä, Vetter muistutti.

– Ykköstavoitteeni on mitali, mutta tottakai olisin iloinen 90 metrin ylityksestä myös loppukilpailussa, hän jatkoi.

Vetteriltä tiedusteltiin, voisiko hän rikkoa jopa tshekkiläisen Jan Zeleznyn vuoden 1996 toukokuussa heittämän maailmanennätyksen 98,48.

– Maailmanennätys on liian kaukana. Jotkut tuntuvat ajattelevan, että minullahan on vain neljä metriä ennätykseen, mutta matka 94 metristä 98:aan on valtavan pitkä.

Erittäin tasaisesti ja varmasti kauden kilpailuissa heittänyt Rion olympiavoittaja Thomas Röhler kävi karsintapaikalla kahdesti ja heitti paremmallaan ”vain” 83,87.

– Tehtävä suoritettu. Kaikki toimi hyvin. Halusin ottaa tuntumaa stadioniin ja heitin karsinnassa kahdesti. Olen luottavainen, Röhler paljasti.

– Finaali on uusi kisa. Muut antavat meille saksalaisille kovan vastuksen, mutta niin annamme mekin muille. Kolmoisvoitto on unelmamme, mutta onneakin tarvitaan. Toivottavasti sääolosuhteet ovat samanlaiset kuin karsinnassa kauden parhaallaan 93,90 heittänyt Röhler jatkoi.

Alkukesän jälkeen huipputasoaan etsinyt Saksan kovan trion kolmas lenkki Hofmann yllätti monet heittämällä toisellaan 85,62.

– Kaikki puhuvat Thomar Röhlerin ja Johannes Vetterin kaksintaistelusta. Se on ihan ymmärrettävää, mutta aion olla heidän välissään tai jopa edellään. Kolmoisvoitto on unelmamme, mutta pitää pysyä maltillisena, jokainen antaa kaikkensa finaalissa, ennen toukokuun puoliväliä kauden parhaansa 88,79 kirjauttanut voimanpesä sanoi.

Miesten keihäänheiton MM-historiassa ei ole nähty kolmoisvoittoa koskaan ja kaksoisvoittokin vain kerran, kun Kimmo Kinnunen oli Tokiossa 1991 ykkönen ja Seppo Räty kakkonen. Se on myös ainoa kerta, kun edes palkintopallilla on ollut kaksi edustajaa samasta maasta.

Lontoon 1908 kisoista alkaneessa lajin olympiahistoriassa kolmoisvoittoja on nähty kaksi. Vuonna 1920 Antwerpenissä kärkikolmikon muodostivat Jonni Myyrä, Urho Peltonen ja Pekka Johansson ja 12 vuotta myöhemmin Los Angelesissa Matti Järvinen, Matti Sippala ja Eino Penttilä.

Sen verran vanhoista maineteoista on kyse, että kuusikosta viimeisenä menehtyneen Sippalan kuolemastakin tulee reilun viikon kuluttua tiistaina kuluneeksi 20 vuotta.