Asiantuntija kyseenalaistaa maidon terveysvaikutukset

Suomessa maitoa juodaan ruokajuomana vauvasta vaariin, eikä maidon terveysvaikutuksia ole ollut tapana liiemmin kyseenalaistaa.

Viime vuosina erilaisten ruokavalioiden kannattajilta on kuitenkin kuulunut soraääniä. Myös reilu vuosi sitten British Medical Journal -lehdessä julkaistun ruotsalaisen seurantatutkimuksen tulokset poikkesivat positiivisesta linjasta, ja keskustelu oli valmis alkamaan.

Erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Ravitsemusyksiköstä luottaa maidon voimaan, mutta Suomen Terveysravinto Oy:n ravintoasiantuntija Juhana Harju on toista mieltä. Suomen Terveysravinto on yritys, joka keskittyy terveystuotteiden kotimyyntiin.

Miksi maitoa juodaan ja suositellaan juotavaksi Suomessa?

Heli Kuusipalo: Maito on tiettyjen etnisten väestöjen ruokajuoma ja Suomi maidon juomisessa yksi kärkimaista. Suositus maidon juontiin perustuu Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin (NNR 2012) ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan päivitykseen vuonna 2014. Niiden takana on valtava tieteellinen vertaisarvioitu tutkimusaineisto, jossa todetaan, että maidosta on hyötyä ihmiselle.

Juhana Harju: Taustalla on paljon ruokakulttuuriin liittyviä syitä. Pohjoismaiseen ruokaperinteeseen on aina kuulunut runsas maitotuotteiden käyttö, mutta ennen jääkaappien tuloa maitotuotteita nautittiin enemmän hapanmaitotuotteina.

Mitä mieltä olet väittämästä, jonka mukaan ei ole luonnollista, että ihminen käyttää ravinnokseen toisen nisäkkään maitoa?

Kuusipalo: Ruokakulttuureissa on erilaisia kehitysbiologisia linjoja. Maito, kasvien juuret, hedelmät ja siemenet ovat ikivanhaa ravintoa ympäri maailmaa. Suomessa maito on ollut olennainen aliravitsemuksen ehkäisijä, eikä maidon juominen ole uusi juttu.

Harju: Ymmärrän väitettä, se on yleinen vegaanien käyttämä peruste. Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että maitotuotteiden välillä on merkittäviä terveellisyyseroja. Monet huippuravitsemusasiantuntijat, kuten amerikkalainen Dariush Mozaffarian, ajattelevat näin. Maitoon verrattuna jogurtissa on maitohappobakteereja, jotka pitävät yllä suoliston hyvää bakteerikantaa. Sillä on puolestaan hyviä vaikutuksia muuhun elimistöön. Kun juusto kypsytetään, laktoosi hajoaa kokonaan ja siihen muodostuu K2-vitamiinia, joka ehkäisee verisuonten kalkkiutumista ja on hyödyllistä luustolle.

Voiko maidon hyödyt korvata purkista?

Kuusipalo: Ei. Hyödyt imeytyvät paremmin maidon kautta. Tästä esimerkkinä maidon sisältämä kalsium, joka alentaa verenpainetta. Suomessa erityisesti D-vitaminoitu maito ja maitojuomat ovat parantaneet väestön D-vitamiinitilannetta. D-vitamiinin puutos on erittäin suuri ongelma esimerkiksi maahanmuuttajille, jotka eivät ole tottuneet juomaan maitoa. Myös osteoporoosin riski kasvaa, jos ei käytä maitotuotteita.

Lihavuustutkimuksissa on todettu, että maidon ja maitovalmisteiden käyttö suositusten mukaisina määrinä auttaa myös painonhallinnassa. Proteiini lisää kylläisyyttä, mutta maidossa ei kuitenkaan ole ylimääräisiä rasvoja eli energiaa. Toisaalta erittäin runsas maidonjuonti on tutkimuksissa osoittautunut lihavuutta edistäväksi.

Harju: Maitoa ei edes pitäisi ajatella D-vitamiinin lähteenä, koska Suomessa tarvitaan reilua D-vitamiinilisää. Maidon D-vitamiini ei riitä.

D-vitamiini tulisikin hankkia purkista, jotta sitä saadaan varmasti tarpeeksi. Kalsiumin lähteeksi riittää yksi annos jogurttia ja 2–3 siivua kovaa juustoa yhdessä muun ruokavalion kanssa – maitoa ei tarvita. Usein unohdetaan, että muussakin ruokavaliossa, kuin maitotuotteissa, on kalsiumia.

Onko sillä merkitystä, juoko raakamaitoa vai pastöroitua maitoa?

Kuusipalo: Raakamaitoa ei suositella juotavaksi, koska sitä ei pystytä saamaan tarpeeksi nopeasti kuluttajille ja kylmäketjut katkeavat helposti. Uudessa lapsiperheiden ravitsemussuosituksessa (2016) raskaana oleville, imettäville ja lapsille ei suositella ollenkaan raakamaitoa, koska se on mikrobiologinen riski.

Harju: Kaupungistuneessa yhteiskunnassa maidon ketju tilalta kuluttajalle on liian pitkä, joten pidän raakamaidon juomista kyseenalaisena. Ymmärrän raa’an tilamaidon juomista, jos maito tulee omalta tilalta tai naapurista, jolloin maito on taatusti tuoretta.

Aiheuttaako maidon juominen verisuonten kalkkeutumista?

Kuusipalo: Maitorasva aiheuttaa, joten suositukset koskevat pastöroitua vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita, joissa on korkeintaan yksi prosentti rasvaa.

Harju: Pidän mahdollisena, että maito voisi esimerkiksi sisältämänsä laktoosin tai galaktoosin takia lisätä valtimotaudin riskiä. Sen sijaan ruokavaliosta saatua kalsiumia ei ole yhdistetty suurempaan verisuonten kalkkiutumisen riskiin.

Reilu vuosi sitten kuohuttaneen ruotsalaistutkimuksen tuloksissa maidonjuonti yhdistettiin kohonneisiin tulehdusarvoihin, oksidatiiviseen stressiin ja jopa kuolleisuusriskiin. Mitä mieltä olet tuloksista?

Kuusipalo: Ravinnon tutkiminen pitkällä aikavälillä on hyvin moniselitteistä. Pidän Pohjoismaista katsausta (NNR) luotettavimpana, enkä säikähtäisi yksittäistä tutkimusta. THL:n tutkimusryhmä on tutkinut  lasten terveyttä ja esimerkiksi perheistä, joissa on diabetesriski, ei ole löydetty yhteyttä maitoon. Tutkimuksen mukaan immunologian kehittymistä edistää se, että lapset maistavat eri ruoka-aineita. Lehmän maidon juominen tulisi aloittaa lähempänä yhden vuoden ikää. Hapanmaitotuotteiden on todettu suojaavan kroonisilta sairauksilta.

Harju: Ruotsalaistutkimuksia arvioitiin hyvin laadukkaiksi. Kun ravitsemustieteellisiä tutkimuksia arvioidaan, tulisi ottaa myös huomioon missä päin maailmaa tutkimukset on tehty. Ruotsalaisten elintavat ja ruokakulttuuri muistuttavat hyvin paljon suomalaisia. Siksi sovellettavuus suomalaisiin on erittäin hyvä

Usein viitataan mekaanisesti tutkimuskoosteisiin, mutta meidän pitäisi pohtia myös sitä, miksi tutkimuksissa havaitut tulokset poikkeavat toisistaan. Ruotsalaistutkimusten uskottavuutta lisää myös se, että niissä esitettiin mahdollinen mekanismi, jolla haitat välittyvät (galaktoosi). Siitä on tehty myös muita tutkimuksia.  

Onko laktoosi-intoleranssi vain suomalaisten riesa?

Kuusipalo: Ne kansat, joilla laktaasi-entsyymi on säilynyt, sietävät paremmin maitoa. Saattaa myös olla, että esimerkiksi Keski-Euroopassa saadaan vähemmän ”piilolaktoosia” muista elintarvikkeista kuin meillä. Suomessa maitojauhetta on käytetty valmisruoissa, leivissä ja jopa leikkeleissä, joten kuormitus voi olla isompi kuin monissa muissa maissa.

Harju: Päinvastoin, laktoosi-intoleranssi on yleisempää muissa väestöissä. Suomessa on tapahtunut geneettistä adaptaatiota, koska maitotuotteita on käytetty täällä niin pitkään. Useimmat suomalaiset kykenevät pilkkomaan laktoosin myös aikuisena.

Suositteletko lapsille ja vanhemmille maidon juontia?

Kuusipalo: Suosittelen. Suositus syödä rasvattomia tai korkeintaan yhden prosentin rasvaa sisältäviä nestemäisiä maitovalmisteita on aikuisille 5–6 desilitraa ja alle kouluikäisille neljä desilitraa päivässä, vanhemmille lapsille enemmän.

Kuusi desilitraa on maksimi, sillä suurempina määrinä maito voi syrjäyttää muiden ravintoaineiden imeytymistä ja aiheuttaa esimerkiksi raudan puutosta. Viili ja maustamaton jogurtti ovat samalla viivalla maidon kanssa. Jos ei lehmän maitoa pysty juomaan, esimerkiksi kauramaito on hyvä vaihtoehto, jos siihen on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia.

Harju: Suosittelen mieluummin luonnonjogurttia ja juustoja. Jos kaipaa maidon tapaista juomaa, kasvimaidot, kuten kaura-, soija- ja mantelimaito, ovat hyvä ja terveellisempi vaihtoehto maidolle. Vähärasvaisuus ei ole hyvä maitotuotteiden valintakriteeri, vaan maitotuotteiden tyyppi – onko se maitoa, jogurttia vai juustoa.

 

Lähteet:

www.norden.org/en

www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4212225/