Sipilän hallitus sai todistukseensa rökälehuonon arvosanan: "Häröpallomuodostelma"

Ajatuspajat kehuvat hallitusta pakolaiskriisin hoitamista. Tulevaisuuden uskon luominen epäonnistui.

Suomalaisten ajatuspajojen arvion mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ensimmäinen vuosi on sujunut kouluarvosanoin 6,5:n tasolla.

– Toiminta vaikuttaa sekavalta mutta häröpallomuodostelmassa on kuitenkin päästy liikkeelle. Tulevaisuus näyttää, oliko suunta oikea, perustelee Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva hallitukselle antamaansa arvosanaa 7+.

Juttua varten kysyttiin suomalaisten ajatuspajojen vetäjiltä, miten hallituksen ensimmäinen vuosi on sujunut sekä missä se on onnistunut ja epäonnistunut eniten. Tänk ja Libera ovat puolueista riippumattomia, muilla kysymyksiin vastanneilla kuudella ajatuspajalla on vahva puoluekytkös.

– Suuria onnistumisia ei niin hirveästi ole ollut. Se on merkittävä edistysaskel, jos uusi liikennekaari toteutuu, näkee Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen.

Hallitus saa kuitenkin useimmin kiitosta pakolaiskriisin hoidosta. Keskustalaisen e2:n, kokoomuslaisen Suomen Toivon ja demarien Kalevi Sorsa -säätiön vastauksissa pakolaiskriisin hoitaminen on hallituksen suurimpia onnistumisia.

– Alun hämmennyksen jälkeen turvapaikanhakijoiden tulvasta on selviydytty hyvin. Suomen hallintokoneisto osoitti, että se ei ole pelkkää byrokratian pyörittämistä, vaan kykenee myös reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti yllättäviin tilanteisiin, muotoilee toiminnanjohtaja Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiöstä.

Soraääni tule hallitusrintamasta.

– Hallitus osoitti kyvyttömyytensä maahanmuuton suhteen turvapaikanhakijakriisin alettua loppukesästä. Pääministeri Sipilä pahensi tilannetta ilmoittamalla antavansa talonsa turvapaikanhakijoiden majoittamiseen, minkä on nähty olleen merkittävä vetovoimatekijä ja lisänneen tulijoiden määrää. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on niin ikään osoittanut, että hänellä ei ole johtajuutta asiassa, roimii perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos, jonka mukaan maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on jäänyt yksin perussuomalaisten harteille.

Hän nostaa hallituksen onnistumiseksi pyrkimyksen vähentää julkisen talouden velkaantumista.

– Sote-uudistus on kaikesta sekavuudesta huolimatta paremmalla pohjalla kuin viime hallituksen kuntauudistus, josta ei tullut mitään, tunnustaa puolestaan pääsihteeri Ville Ylikahri vihreästä Visio-ajatuspajasta.

Kömmähdykset lisäsivät huolestuneisuutta

Pahimpiin epäonnistumisiin Ylikahri laskee leikkauksien kohdistamisen liikaa koulutukseen ja tutkimukseen.

– Koulutukseen kohdistetut leikkaukset välittävät viestiä tulevaisuuden uhraamisesta nykyhetken kustannuksella, näkee Tänkin Kanervakin, jonka mukaan hallitus on epäonnistunut luomaan uskoa tulevaisuuteen.

Vasemmistofoorumin toiminnanjohtajalta Jukka Pietiläiseltä tulee pyyhkeitä kaikesta muusta paitsi perustulokokeilusta.

– Perustulokokeilun suunnittelu on yksi harvoista myönteisistä aloitteista, mutta siinäkin toteuttamiseen on vielä matkaa ja ilmeisesti myös monta mutkaa. Maakuntahallinnon perustaminen on myös myönteistä mutta siinäkin ollaan vasta suunnitteluasteella, Pietiläinen kommentoi.

Liberan Pursiainen ja Suomen Toivon toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä pitävät hallituksen suurimpana epäonnistumisena työmarkkinoiden uudistamattomuutta.

– Työttömyys on Suomen pahin ongelma, ja suurin toivo sen vähentämisestä liittyy työmarkkinoiden jäykkyyksien vähentämiseen. Kilpailukykysopimusneuvottelujen vuoksi päätösvalta uudistuksista siirtyi työmarkkinajärjestöille. Mutta nämä ovat keskeinen osa ongelmaa, ja oli alusta asti aika selvää, että mitään merkittäviä uudistuksia ei tätä kautta saada. Järjestöt eivät neuvottele itselleen vähempää valtaa, Pursiainen perustelee.

Kalevi Sorsa -säätiön Majander taas kritisoi sitä, että hallitus ajoi tuottavuusloikkaa tyylillä, joka vain tulehdutti työmarkkinasuhteet.

– Päätösten valmistelussa ja viestinnässä on ollut kömmähdyksiä, jotka ovat lisänneet ihmisten huolestuneisuutta, esimerkkeinä opintotukiuudistus ja liikenneministeriön hankkeet, näkee puolestaan e2:n toimitusjohtaja Karina Jutila.

Yhdessäkään vastauksessa hallituksen prosessijohtamisen tapa ei saa kehuja, vaan enimmäkseen kritiikkiä.

– Johtamistapa olisi hyvä valita myös johdettavien perusteella eikä vain johtajan mielen mukaan. Uutta on toki hyvä kokeilla. Koska vanhat toimintatavat ja kulttuurit elävät syvässä, jonkinlainen hybridimalli voisi tuottaa vähemmän tuskaa politiikan prosessien eri osapuolille, kommentoi esimerkiksi Tänkin Kanerva.