Jari Lindström aikoo hoitaa maahanmuuttajien kotouttamisen niin hyvin kuin osaa, vaikka oma kenttä narisee

"Pitäisikö se sitten jättää tekemättä? Jos ei tätä nyt hoideta, ollaan vielä pahemmissa ongelmissa."

Maahanmuuttajien heikko työllistyminen vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan kotoutua Suomeen. Etenkin Irakista ja Somaliasta tulleiden työllisyys on hyvin heikkoa vielä kymmenen vuoden maassaolon jälkeen.

– Työllisyys ja kotoutuminen kulkevat käsi kädessä. Työmarkkinoilta syrjäytyminen luo tilaa hyväksikäytölle, harmaille markkinoille ja jopa radikalisoitumiselle, sanoo maahanmuuttajien kotoutumisesta vastaava työministeri Jari Lindström (ps).

Lindström aikoo hoitaa pestiinsä kuuluvan kotouttamisen niin hyvin kuin pystyy ja osaa siitäkin huolimatta, että asiasta saa jatkuvasti kuulla kritiikkiä oman puolueen kenttäväeltä.

– Pitäisikö se sitten jättää tekemättä? Jos ei tätä nyt hoideta, ollaan vielä pahemmissa ongelmissa.

Lindström kävi toukokuun alussa Yhdysvalloissa tutustumassa pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen yhdessä Kirkon ulkomaanavun kanssa. Amerikan opit eivät suoraan ole sovellettavissa Suomeen, mutta ajatuksia matkalta sai.

– Tykkäsin siitä asenteesta, että autetaan ihmisiä auttamaan itseään. Viime kädessä jokainen maahantulija on itse vastuussa kielen oppimisesta ja kotoutumisesta, eikä niin, että kaikki pitää tehdä hänen puolestaan valmiiksi. Viedä kädestä pitäen eri paikkoihin. Mutta sitten kun haluaa kotoutua, niin siinä autetaan.

Lindström tunnistaa kuitenkin ongelmia siinä, ettei maahanmuuttajien joukko ole yhtenäinen eivätkä kaikki keinot sovi kaikille.

Maahanmuuttajien työllistämisessä Suomi ei ole onnistunut, vaikka erilaisia kokeiluja ja projekteja on runsaasti. Yhtenä syynä on pidetty sitä, ettei nykyinen kotouttamisjärjestelmä tue nopeaa työllistymistä.

– Kun asioista ei tiedetä, eikä kieltä osata, voi hyväksikäyttöä tulla ihan tietämättömyyttä mutta myös tarkoituksella, Lindström sanoo ja viittaa vastikään paljastuneeseen "työkokeiluun", jossa lahtelaisravintola pyöri kuukausia turvapaikanhakijoiden ilmaisella työvoimalla.

Kaikki eivät integroidu

Yksi syy tutustumismatkan takana oli ministerin mukaan havainto siitä, että Suomeen on syntynyt yhteisöjä, joiden integroituminen yhteiskuntaan on hidasta tai ei tapahdu lainkaan. Lindström kertoo tavanneensa maahanmuuttajia, jotka eivät kymmenen vuoden Suomessa asumisen jälkeenkään osaa kieltä.

– Ei meillä saisi olla ryhmiä, jotka eivät integroidu maahan ollenkaan. Varsinkin naiset pitäisi saada mukaan kotoutumisprosessiin, sillä silloin yleensä vedetään mukana koko perhe.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaminen on yksi iso tekijä, jolla työllistymistä voidaan parantaa. Kotouttamista on jo tämän vuoden alusta uudistettu niin, että ammatillinen koulutus ja työharjoittelu tulevat aikaisemmin kuvioon mukaan kuin nyt. Kielikoulutus voi tapahtua ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutettujen pätevöitymiskoulutuksen ohella.

Maahanmuuttajien työllistymisellä olisi iso merkitys myös kansantaloudelle, sillä Suomen väestöstä noin seitsemän prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.