Ken osaa koodit, hänellä on valtaa

Tietokirjailija Linda Liukas kannustaa tyttöjä paneutumaan ohjelmoinnin saloihin.

Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma toi kouluihin tänä syksynä mukanaan aivan uuden maailman: ohjelmoinnin. Ohjelmointiopetuksen yhtenä tavoitteena on saada lapset innostumaan tietotekniikasta uudella tavalla.

Samaa toivoo myös Jyväskylässä torstaina vieraillut kirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas. Liukas julkaisi viime vuonna lapsille suunnatun Hello Ruby -satukirjan, joka opettaa lapsille ohjelmoinnin perusteita sadun kautta. Elokuussa ilmestyi kirjan jatko-osa Hello Ruby: Matka tietokoneeseen. Kirjassa päähenkilö tippuu tietokoneen sisälle, missä hän tutustuu tietokoneen toimintaan sen eri osien kautta.

Tietokoneet ovat tiivis osa ihmisten arkea, ja monissa eri ammateissa tarvitaan kykyä työskennellä koneiden kanssa.

Siksi Liukas halusikin tehdä tietotekniikkaan liittyvät kirjat nimenomaan lapsille.

– Lapset ovat hyviä käyttämään ohjelmistoja, mutta heillä ei ole välttämättä kauhean tarkkaa käsitystä siitä, miten tietokone toimii tai miten tietokonetta voi käyttää ongelmanratkaisun tai itseilmaisun välineenä, Liukas toteaa.

Liukas haluaa tytöt mukaan

Liukkaan kirjoissa seikkailee Ruby-niminen tyttö. Erityisen tärkeää Liukkaalle olisikin, että tytöt saataisiin mukaan ohjelmoinnin maailmaan.

– Koodi on valtaa ja ohjelmistot määrittävät meidän maailmaamme. Päätöksiä tekee aika samankaltainen joukko, ja minusta olisi tärkeää, että erilaiset ihmiset kiinnostuisivat näistä asioista, Liukas kertoo.

Liukkaan kokemusten mukaan erityisesti alakouluikäiset lapset innostuvat herkästi ohjelmoinnista. Tyttöjen itseluottamus saattaa kuitenkin loppua jossain vaiheessa ja sitä voi olla vaikeaa herättää enää jälkikäteen.

– Minuun ovat vaikuttaneet lapsuudessa eniten sadut, tarinat ja roolimallit, joita siinä iässä oli. Jos me saamme rakennettua itseluottamusta pienestä pitäen, niin tyttöjä ei pidättele enää mikään, Liukas sanoo.

Liukas päätyi itse ohjelmoinnin pariin vasta aikuisena yliopiston kurssien kautta. Hän innostui koodaamisesta, koska siinä pystyi hyödyntämään monia aiemmin opittuja taitoja. Esimerkiksi se, että Liukas osasi kutoa, auttoi koska hän osasi noudattaa kuvallisia kutomisohjeita. Samanlaisia tarkkoja ohjeita noudatetaan myös ohjelmoitaessa. Liukas korostaa myös, että kyse on yhteistyöstä. Harvassa ovat mielikuvien koodarit, jotka istuvat yksin pimeässä huoneessa.

– Jos olisin tiennyt lapsena, että ohjelmointi ei ole yksinäistä, matemaattista tai haisevien poikien hommaa, olisin hakeutunut alalle paljon aikaisemmin, Liukas muistelee

"Tärkeintä asenne"

Vaikka Liukas painottaa ohjelmoinnin merkitystä ihmisten arjessa, ei yhteiskunnassa pärjätäkseen tarvitse hänen mielestään osata koodata. Tärkeämpää on avoin suhtautuminen tietokoneisiin. Kouluissakaan varsinaisiin ohjelmointikieliin ei paneuduta ennen yläkoulua.

­– Tärkeintä on asenteiden oppiminen. Ohjelmointi on paljolti virheiden tekemistä ja sitä, että osaa purkaa ongelman, Liukas kertoo.