Kotimaa

Kotihoitoa ja päivähoitoa ei pitäisi asetella vastakkain, sanoo MLL:n asiantuntija

Joukko keskeisiä lapsi- ja perhejärjestöjä linjasi perjantaina, että kotihoidontukea voisi porrastaa niin, että tuki olisi korkeampi pienten lasten hoitoon.

Yksinkertaistava vastakkainasettelu päivähoidon ja kotihoidontuen välillä pitäisi lopettaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta (MLL).

Iivosen mukaan mustavalkoiset kannanotot eivät hyödytä lapsien ja perheiden tilannetta, sillä äkkinäiset muutokset nykyjärjestelmään eivät ole mahdollisia.

– Jos esimerkiksi kotihoidontuki poistettaisiin nopeasti, olisi päiväkoteihin vaikea saada riittävästi paikkoja ja koulutettua henkilökuntaa, hän sanoo.

Joukko keskeisiä lapsi- ja perhejärjestöjä linjasi perjantaina, että kotihoidontukea voisi porrastaa niin, että tuki olisi korkeampi pienten lasten hoitoon. Linjanveto on osa kannanottoa, jossa järjestöt vaativat huomiota lasten etuun päätöksiä tehtäessä.

Muutos voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotihoidontuki olisi korkeampi enintään kaksivuotiaista lapsista. Tällöin kahden ja kolmen ikävuoden välillä olevien lasten määrä saattaisi lisääntyä varhaiskasvatuksessa, koska kotihoidontuki olisi tasoltaan matalampi, arvioi MLL:n Iivonen. Mahdollisuutta tukeen ei kuitenkaan poistettaisi.

Iivosen mukaan lasten ja perheiden tilannetta ei pitäisi enempää heikentää leikkauksilla. Hänen mukaansa perhepoliittiset päätökset vaikuttavat osaltaan myös siihen, paljonko lapsia hankitaan.

Tilastokeskus kertoi vähän aikaa sitten, että syntyneiden lasten määrä on pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin. Viime vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57 lasta naista kohden. Syntyvyys on ollut pienempi vuonna 1973, jolloin se oli 1,5.