Lohjalla riittää älliä – kahdelle abiturientille kahdeksan laudaturia

Muut kahdeksan laudaturin tutkinnot kirjoitettiin Kotkan Karhulan lukiosta, Porin Lyseon lukiosta, Espoon Etelä-Tapiolan lukiosta ja Ressun lukiosta Helsingistä.

Keväällä valmistuu kuusi kahdeksan laudaturin ylioppilasta. Ylioppilastutkintolautakunnasta kerrotaan, että Lohjan Yhteislyseon lukiosta heitä valmistuu kaksi, joista toisella on ylimmän arvosanan lisäksi yksi eximia.

Kahdeksan laudaturia ja eximian kirjoitti Timo Syvälahti. Hänen hyvä ystävänsä Otso Nieminen kirjoitti puolestaan kahdeksan laudaturia.

Syvälahti kertoi STT:lle olleensa iloisesti yllättynyt tuloksesta, varsinkin koska ei omasta mielestään ollut puurtanut kauhean kovasti ennen kirjoituksia.

– Helsingin lääkiksen pääsykokeissa olin eilen ja heinäkuussa kutsuu armeija, Syvälahti kertoo.

Lohjan Yhteislyseon lukion rehtori Panu Ruosteen mukaan koulussa oli edellisen kerran kahdeksan laudaturin ylioppilas vuonna 2011.

– Meillä on täällä koulussa ollut sellainen motto kuin innostumisen oloa ja onnistumisen iloa. Ehkäpä se kuvaa tätäkin, Ruoste luonnehtii.

Muut kahdeksan laudaturin tutkinnot kirjoitettiin Kotkan Karhulan lukiosta, Porin Lyseon lukiosta, Espoon Etelä-Tapiolan lukiosta ja Ressun lukiosta Helsingistä. Näissä tutkinnoissa on kirjoitettu kahdeksan ainetta ja niistä kaikista on tullut ylin arvosana.

Kun kaikki arvosanat huomioidaan, huipputulokseen ylsi Kiuruveden lukiosta Pohjois-Savossa kirjoittanut abiturientti. Hänen tutkinnossaan on yhteensä kuusi laudaturia ja neljä eximiaa. Lohjan Yhteislyseon lukiossa kevään ylioppilaskirjoitukset menivät komeasti finaaliin: kaksi abiturienttia kirjoitti kahdeksan laudaturia. Kaksikosta toinen täydensi täyspottinsa vielä yhdellä eximialla.

Kahdeksan laudaturia ja eximian kirjoitti Timo Syvälahti. Hänen hyvä ystävänsä Otso Nieminen kirjoitti puolestaan kahdeksan laudaturia.

– Hienolta tuntuu, kun tuli noin hyvä onnistuminen. Alustavien tulostenkin pohjalta oli odotettavissa, että tulee hyvä tulos, mutta upealta tuntui, kun se varmistui, Syvälahti sanoo.

Syvälahti sanoo, ettei itse asiassa pingottanut juurikaan kirjoitusten vuoksi, koska pohja oli jo vahva,

– Mulle jäi vähän sellainen olo, että en ihan kauhean paljon ahkeroinut tai lukenut. Silloin kun ne lukion kurssit kävin, opin asiat hyvin. Kirjoituksiin ei tarvinnut sitten niin hirveästi lukea erikseen. Vähän sellaista kertaamista se oli. Ei mulla ollut mitään paineita kirjoituksista tai sellaista hirveää stressaamista.

Opiskelun aloittaminen ajoissa onkin Syvälahden keskeisin neuvo uusille abeille.

– Herääminen kirjoituksia varten pitäisi tapahtua ajoissa. Silloin asioihin paneutuminen on helppoa, eikä tule sellaista viime hetken paniikkia.

Shakki auttaa paineensietoon

Syvälahti on innokas shakin harrastaja. Lautapelien kuninkaan osaamisesta on hänen mukaansa apua myös yo-kirjoituksissa.

– Osaaminen pitää vielä erikseen kyetä näyttämään siinä koetilanteessa, eli tarvitaan paineensietokykyä. Shakissakin voi tulla sellaisia tilanteita, joissa pitää tehdä hyviä ratkaisuja nopeasti. Ylioppilaskokeessakin pitää laskea hyviä laskuja ja kirjoittaa hyviä esseitä tietyssä ajassa, Syvälahti summaa.

Shakin lisäksi Syvälahti harrastaa pöytätennistä ja partiota. Toinen kahdeksan laudaturin ylioppilas Nieminen on, kuinkas muutenkaan, Syvälahden partiokaveri.

Pääsykokeisiinkin tuore laudaturien kahmija on jo ehtinyt.

– Eilen olin Helsingin lääkiksen pääsykokeissa. Sinne hain ja saa nähdä miten käy.

Heinäkuussa Syvälahtea kutsuu armeija Dragsvikissä.

– Sehän on ruotsinkielinen varuskunta. Ruotsi oli se ainoa eximia, joten siellä ruotsintaito sitten ehkä paranee, Syvälahti nauraa.

Onnistumisen iloa

Lohjan Yhteislyseon lukion rehtori Panu Ruoste on luonnollisesti mielissään suojattiensa menestyksestä.

– Hyvältä tuntuu. Näiltä opiskelijoilta, jotka tässä nyt kirjoittivat nämä huipputulokset, osasin toki odottaa tällaista, mutta tietysti siitä huolimatta tämä oli aivan upea tulos.

 Ruosteen mukaan koulussa oli edellisen kerran kahdeksan laudaturin ylioppilas vuonna 2011, joten aivan tavatonta menestys ei ole.

–  Ison koulun etu on se, että meillä on valtavan laaja kurssitarjonta. Tällaisille opiskelijoille, joilla on halua tehdä itse, se on ihan huippua. Toisaalta menestys on tietysti aina myös paljon opiskelijasta itsestään kiinni, Ruoste sanoo.

Ruosteen mukaan oppilaitoksen tehtävänä on ennen kaikkea tukea opiskelijoita.

– Opetuksen parissa on nyt sellainen positiivinen ilmapiiri. Opetussuunnitelmia uudistettaessa kirjoitimme meidän visiomme sellaiseen muotoon kuin innostumisen oloa ja onnistumisen iloa. Se kuvaa sitä, mikä pitäisi löytää, rehtori sanoo.

– Tutkinto on sitä kautta parempi, että siinä on kirjoitettu enemmän aineita, sanoo aktuaari Alex Hellsten Ylioppilastutkintolautakunnasta.

Kevään kovimmille ylioppilastutkintotuloksille on tyypillistä se, että kirjoitukset on hajautettu useammalle kerralle. Esimerkiksi reaaliaineita voi kirjoittaa vain kaksi kerrallaan.

– He, jotka kirjoittavat kaikki (aineet) kerralla, ovat aika pieni vähemmistö, Hellsten kertoo.

Kevään ylioppilaskokeiden tulokset tulivat julki tänään. Ylioppilaslautakunta antoi koetulokset lukioille aamulla. Oppilaat saavat tuloksensa omasta lukiostaan.

Ylioppilaskirjoitusten tuloksista kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomat.