Oppositio haluaa yhä mukaan soten valmisteluun

Ministeri Vehviläinen muistuttaa: Nyt on siirrytty jo parlamentaarisen valmisteluun, eduskunnassa 41 lakia.

Oppositio vaatii yhä sote-uudistuksen palauttamista parlamentaariseen valmisteluun. SDP:n puheenjohtaja Anti Rinne, vihreiden Touko Aalto ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari esittivät Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa, että oppositio otetaan mukaan uudistuksen valmisteluun.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmetteli, että uudistusta valmistellaan hallitusvetoisesti. Hän epäili, että seuraava hallitus joutuu paikkaamaan uudistusta.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ihmetteli opposition näkemyksiä parlamentaarisesta valmistelusta ja sanoi, että on ihan selvää, että jotain korjattavaa jää.

– Nyt ollaan siirrytty parlamentaariseen päätöksentekoon. 41 lakia on jo eduskunnan käsittelyssä, vain viisi lakia vaatii korjausta, Vehviläinen sanoi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) säesti Vehviläistä ja sanoi, ettei uudistuksessa ole enää mitään yllättävää. Valinnanvapauslainsäädäntö valmistellaan syksyn aikana ja uudistus on vietävä maaiin.

Miksi kunnat suljetaan ulos?

Oppositio kritisoi edelleen valinnanvapausmallia, maakuntavaalien ajankohtaa, epäili saavutettavia säästöjä sekä sitä, saadaanko sote-uudistus aikataulussa maaliin. Aallon mukaan sote-uudistus kompastui viime vaalikaudella kuntauudistukseen ja nyt valinnanvapauteen.

Opposition edustajat kannattivat suurempia hartioita ja olivat valmiit hyväksymään maakuntamallin. He haluavat kuitenkin säilyttää kunnilla mahdollisuuden toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Rinne muistutti, että on paljon kuntia, jotka ovat kyenneet järjestämään hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja näillä kunnilla pitää säilyttää mahdollisuus tuottaa palveluja jatkossakin.

– Miksi kunnat suljetaan pois, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kysyi.

Aallon mukaan olisi parempi, jos kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja.

Orpo ei ymmärrä kritiikkiä

Kaikki opposition edustajat epäilivät vahvasti, ettei uudistuksella päästä tavoiteltuihin säästöihin, kustannukset päinvastoin nousevat.

– Luulen, että se on lyhyt jono, jotka uskovat, että tällä säästetään 3 miljardia euroa, Henriksson sanoi ja jatkoi, että yksin tietotekniikkakustannukset nousevat miljardeihin euroihin.

Orpo vastasi opposition kritiikkiin huomauttamalla, että Li Andersson maalaa kaikki mahdolliset pirut seinälle.

–  Jos mitään ei tehtäisi, verot ja palvelumaksut nousisivat ja palvelujen laatu huononisi. Jos joku sanoo, ettei ole säästöpotentiaalia, en ymmärrä sitä ollenkaan, Orpo sanoi.

Mitä kiinteistöille tapahtuu?

Oppositiosta myös kysyttiin, mitä kuntien riskikiinteistöille tapahtuu. Kaatuvatko ne kuntien syliin. Samaa kysyi Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen, sillä kaikille kiinteistöille ei löydy käyttöä.

– Toivon, että löytyisi selkeä kompensaatiomalli, että kunnat tietävät, jos tulee taloudellisia ongelmia, miten ne kompensoidaan, Koskinen sanoi.

– On kestämätöntä, jos kunnilta lähtee rahat ja asiakkaat, mutta velat jäävät. Mikä on se kompensaatiomalli, Aalto kysyi.

Orpo ja Vehviläinen korostivat, että kuntien omaisuusjärjestelyihin haetaan järkeviä ja oikeudenmukaista ratkaisua, mitä perustuslakivaliokuntakin edellytti lausunnossaan. Hallitus tulee tekemään kompensaatiomallin.

Vaalien ajankohdasta kiistaa

Koskinen kysyi, halutaanko maakuntavaalien onnistuvan. Paras tae tälle on se, että vaalit järjestetään eduskuntavaalien yhteydessä keväällä 2019.

Koskinen sai näkemykselleen tukea kaikista oppositiopuolueista.

Vehviläinen ei lämmennyt Koskisen ehdotukselle. Hän muistutti, että hallitus linjasi 5. heinäkuuta, että sote- ja maakuntauudistuksen pitää astua voimaan 1.1.2020. Tämä edellyttää sitä, että maakuntavaalit on järjestettävä syksyllä 2018.