Pääluottamusmies: "Äänekosken biotuotetehtaalla orjatyötä ja ihmiskauppaa"

Metsä Groupin biotuotetehtaan rakennustyömaan pääluottamusmiehenä toiminut Ari Harlamow arvostelee rajusti työmaan olosuhteita Ahjo-lehdessä.

Metsä Groupin biotuotetehtaan rakennustyömaan pääluottamusmiehenä Äänekoskella toiminut Ari Harlamow arvostelee rajusti työmaan olosuhteita torstaina ilmestyneessä Ahjo-lehdessä. Hän kuvaa ulkomaalaisten työntekijöiden oloja pahimmillaan "orjatyöksi ja ihmiskaupaksi".

Julkisuudessa on aiemmin väitetty, että tehdas olisi rakennettu lähinnä suomalaisin voimin. Ahjon mukaan näin ei todellisuudessa ollut.

– 60–70 prosenttia Äänekosken rakentajista on ollut ulkomaalaisia. Ja koko tehdas on rakennettu 80-prosenttisesti vuokratyövoimalla, Harlamow väittää lehdessä.

Jutun mukaan kaikille ulkomaalaisille työntekijöille ei ole maksettu suomalaisten työehtosopimusten mukaisia palkkoja ylityökorvauksista tai sunnuntailisistä puhumattakaan.

– Jos Romaniassa tai Bulgariassa tehdään työsopimus, todellisuudessa siellä sovitaan, mitä työntekijälle maksetaan.

– Jos työnantaja ilmoittaa, että näin ja näin paljon on maksettu, on todella vaikea todistaa, ettei näin ole tapahtunut, ellei työntekijä itse ilmoita asiasta. Kyllä minäkin osaan tilisiirtolomakkeen kirjoittaa…

Harlamow kuvaa Itä-Euroopan maista houkuteltavien työntekijöiden kohtelua ”ihmiskaupaksi”. Ansiot jäävät Suomessa olemattomiksi ja asumisolosuhteet ja muut olot ovat kehnot.

– Tämä on ihan ihmiskauppaa. Jos romanialaiselle sanotaan, että saat 300 euroa kuussa, niin mies lähtee, koska kotonakaan ei ole mitään.

Sähkömiehelle 4,6 euroa tunnilta

Jutussa kerrotaan, että ulkomaalaisen työntekijän tilille saatetaan maksaa sopimusten mukainen summa, mutta palkkapäivänä työntekijä maksaakin tietyn määrän takaisin työnantajalle. Takaisinmaksajien tuntipalkka voi paperilla olla 11 euroa tunnilta, mutta todellisuudessa 1 euro tunnilta.

– Virolainen yritys maksoi sähkömiehille 4,60 euroa tunnilta. Sähköalan lähetetyn työntekijän minimipalkka on 15,26 euroa.

Teollisuusliiton julkaisema Ahjo väittää myös, että laittomat irtisanomiset ovat olleet yleisiä Äänekoskella. Niitä on kuitenkin vaikea todistaa.

– Mies on voinut saada varoituksen edellisenä päivänä ja sitten seuraavana päivänä hän vain häviää.

Lehti toteaa, että pelottelua on paljon.

– Se, joka uskaltaa niskuroida ja vaatia oikeuksiaan, lähetetään takaisin kotimaahansa.

Jutun mukaan myös työaikalakeja on rikottu ja työaikakirjanpitoa väärennetty.

Ahjon jutussa muistutetaan myös, että Äänekoskelle on rakennettu sellutehdas, jossa ei ainakaan vielä valmisteta "oikeastaan mitään muuta kuin havupuusellua" .

Pääluottamusmies Ari Harlamowilla on selkeä käsitys siitä, kuka hyötyy Äänekosken tapauksessa eniten.

– Lopullinen hyötyjä on tilaaja, Metsä Fibre.

Metsä Fibren henkilöstöjohtaja: "Biotuotetehdasprojekti kestää tarkastelun"