Soini: Suomi kieltäytyy turvapaikanhakijoiden uusista siirroista EU:ssa

Soini sanoo, että kaikkien EU-maiden on ensin pidettävä kiinni vanhoista lupauksistaan.

Euroopan siirtolaiskriisin keskeisin ratkaisu on vakauttaa Libyan tilanne. Näin arvioi ulkoministeri Timo Soini (uv.), joka osallistui maanantaina Brysselissä jälleen yhteen hallitsematonta maahanmuuttoa käsitelleeseen EU-kokoukseen.

Turvapaikanhakijoiden uusiin siirtoihin Suomi ei Soinin mielestä voi suostua, ainakaan ennen kuin kaikki EU-maat ovat toteuttaneet vanhat velvoitteensa.

Turvapaikanhakijoiden siirrot saattavat nousta uudelleen esiin syksyllä, kun EU-maat pohtivat Italialle annettavaa apua.

Unkari, Tshekki ja Puola ovat kieltäytyneet noudattamasta turvapaikanhakijoiden siirtojärjestelyä, josta EU-maat sopivat kaksi vuotta sitten, eikä nopeaa sopua ole näköpiirissä. EU-komissio on aloittanut niskuroivia maita vastaan rikkomusmenettelyn, kun taas Slovakia ja Unkari ovat haastaneet koko päätöksen EU-tuomioistuimessa.

– Me edellytämme, että sopimuksista pidetään kiinni. Siellä on se 160 000:n pohja, josta pitää ratkaisu löytyä. Sitten jos se löytyy, voidaan katsoa jatkoa. Ennen sitä ei katsota, Soini sanoi Brysselissä.

EU-maat sopivat 160 000 turvapaikanhakijan siirtämisestä vuonna 2015.

Soinin mielestä tilanne syö koko EU:n uskottavuutta.

Pakolaiskiintiöön palataan budjettiriihessä?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) arvioi heinäkuun alussa, että Suomikin voi saada syksyn aikana pyynnön ottaa vastaan turvapaikanhakijoita suoraan lähtömaista tai Italiasta, johon on saapunut tänä vuonna 93 000 siirtolaista Välimeren yli.

Risikko ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat aiemmin esittäneet, että Suomi voisi nostaa pakolaiskiintiötään osana eurooppalaista kokonaisratkaisua. Puheissa on ollut palaaminen aiempien vuosien tasolle 1 050:een nykyisestä 750:stä. Eurooppaministeri Sampo Terho (uv.) on kuitenkin tyrmännyt ajatuksen.

Soini sanoo, että pakolaiskiintiötä voidaan muuttaa vain hallitusryhmien yhteisellä päätöksellä.

– Semmoista keskustelua ei käydä julkisuuden kautta, ja jos käydään, se on varmin tapa tyssätä koko asia.

Risikko lupasi vastikään viikonloppuna Helsingin Sanomissa, että pakolaiskiintiön nosto on esillä syksyn budjettiriihessä.

Asiantuntija korostaa laillisia reittejä

Keskustelu maahanmuuttokriisistä on junnannut pitkään sen ympärillä, miten EU uudistaa turvapaikkajärjestelmäänsä. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen muistuttaa, että käsillä on muuttoliike Afrikasta ja Lähi-Idästä eikä iso osa tulijoista hae Euroopasta turvaa vaan työtä.

– Koko keskustelun kannalta on epätoivottavaa, että sitä käydään vain turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kautta, Martikainen sanoo.

Lähes kaikki Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset tulevat Eurooppaan Välimeren yli kulkien Libyan kautta ja odottaen maassa salakuljettajia.

EU-maat ovat auttaneet Libyan heiveröistä hallintoa tehostamaan rajavalvontaansa niin maan eteläosassa kuin Välimerellä, minkä lisäksi operaatio Sophia on pysäyttänyt salakuljettajia kansainvälisillä vesillä.

Martikainen kuvaa EU:n reagoineen maahanmuuttokriisiin laastariratkaisuin.

– On yritetty hillitä ongelmallisena pidettyä maahanmuuttoa, mutta eihän se ratkaise ongelmaa pitkällä aikavälillä.

Turvallisten reittien perustaminen suoraan lähtömaista Eurooppaan on hänen mukaansa keskeinen keino hillitä hallitsematonta maahanmuuttoa esimerkiksi työperäisen tarpeen perusteella.

– Samalla pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, ketkä lähtevät. Tällä hetkellä Eurooppaan pyrkivät vain ne, ketkä pystyvät.

Kommentointi on suljettu