Tuomareista ja syyttäjistä valtaosa naisia – miehet juoksevat parempien palkkojen perässä

Alalle hakeutuu entistä vähemmän miehiä.

Miesvaltaisena tunnettu Suomen oikeuslaitos naisistuu kovaa vauhtia. Tuomareista ja syyttäjistä jopa yli puolet on nykyään naisia. Tämä selviää oikeusministeriön ja valtakunnansyyttäjänviraston Keskisuomalaiselle keräämistä tiedoista.

Tuomareiden viroissa naisenemmistö ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2011, jonka jälkeen kehitys on ollut naisvoittoista. Vuonna 2011 tuomarin virassa työskenteli 490 naista ja 479 miestä. Vuonna 2015 yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa sekä erityistuomioistuimissa naistuomareiden määrä oli noussut 540:een ja miesten osuus laskenut 451:een.

Syyttäjän tehtävissä naisia on ollut enemmän vuodesta 2014. Tuolloin naisten osuus koko maan syyttäjänvirastoissa oli 183 ja miesten 180. Viime vuonna ero kasvoi, sillä naisia syyttäjän tehtävässä työskenteli 193 ja miehiä kymmenen vähemmän.

Oikeustieteellisessä ylivoimaisesti enemmän naisia

Apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Heikki Liljeroos oikeusministeriön tuomioistuinyksiköstä sanoo, että yksi olennainen syy tuomarikunnan naisistumiseen on se, että yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa opiskelee tätä nykyä ylivoimaisesti enemmän naisia. Vuonna 2015 oikeustieteen opinnot aloittaneista uusista opiskelijoista vain reilu kolmannes oli miehiä.

– Tämän tyyppinen jakauma on voimistunut vahvasti viime vuosina, Liljeroos sanoo.

Hänen mukaansa ilmiöön on vaikuttanut myös se, että tuomioistuimissa on meneillään voimakas eläköitymisaalto, jonka seurauksena eläkkeelle jääneiden ja jäävien miestuomareiden tilalle nimitetään usein nainen.

– Ne, jotka rekrytoidaan eläköityvien tilalle, tulevat yleensä hallinto- tai hovioikeuksista esittelijän tehtävistä, joissa toimii paljon naisia. Kun esittelijän tehtävässä on saanut riittävän työkokemuksen, on luonnollista hakeutua ja tulla valituksi tuomariksi tuomioistuimiin.

"Miehet juoksevat parempien palkkojen perässä"

Asianajajista valtaosa on edelleen miehiä. Asianajajaliiton mukaan koko maan asianajajista noin 70 prosenttia on miehiä. Liljeroos arvelee, että tuomioistuinlaitoksen viroissa on helpompi yhdistää perhe- ja työelämä. Lainkäyttöhenkilökunnalla tuomioistuimissa ei ole niin sanottua virka-aikaa, ja se mahdollistaa joustavammat työajat. Siksi naiset saattavat hakeutuvat niihin miehiä innokkaammin. Sen sijaan yksityisillä puolella toimivat asianajajat työskentelevät usein kiireisellä aikataululla ja asiakkaidensa ehdoilla.

– Joskus on myös kuullut sanottavan, että miehet juoksevat parempien palkkojen perässä.

Alalle pyrkineiden opiskelijatilastojen valossa näyttää siltä, että ala naisistuu tulevina vuosina entisestään. Liljeroos pitää kehitystä huolestuttavana ja korostaa, että oikeuslaitoksessa tulisi olla molempia sukupuolia tasavertaisesti.

– Ei ole yhteiskunnallisesti ja oikeudenhoidon kannalta hyvä, että ala on naisvaltainen, niin kuin ei ollut hyvä ennen miesvaltainenkaan. Tämä on tärkeää jo asianosaisten näkökulmasta.