Tutkija: Sote-uudistus ei romauta kuntavaalien äänestysprosenttia

Kuntaliitokset ja etääntyminen puolueista nakertavat äänestysintoa kuntavaaleissa.

Huhtikuun kuntavaalien äänestysprosentin on pelätty putoavan roimasti, kun sote-uudistus vie lähivuosina merkittävän osan kuntien tehtävistä. Tutkijat eivät mukisematta allekirjoita tällaista arviota.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vaalitutkija Sami Borg muistuttaa, että äänestäjillä on monenlaisia perusteita äänestämiselle eivätkä ne suinkaan aina perustu pikkutarkkaan analyysiin.

– Aika pieni vähemmistö äänestäjistä ajattelee sillä lailla rationaalisesti, että nyt kun kunnissa päätetään pienemmistä rahasummista, niin en viitsi äänestää, Borg arvioi.

Borg ja Åbo Akademin akatemialehtori Sari Pikkala julkaisivat maanantaina kuntavaalien trendejä ruotivan raportin, jossa tarkastellaan myös vaalien äänestysprosentin kehitystä.

Äänestysinnokkuus pysytteli 1960-luvulta 1990-luvulle yli 70 prosentissa, mutta tällä vuosituhannella luku on enimmäkseen jäänyt alle 60 prosentin. Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestämässä kävi 58,3 prosenttia äänioikeutetuista.

Puoluejäsenyys puolittunut

Äänestysprosenttia on viime aikoina painanut alaspäin muun muassa kuntakokojen kasvu. Äänestysinnokkuus on ollut suurempaa pienissä kunnissa, mutta kuntaliitosten myötä niiden määrä on vähentynyt.

Borgin ja Pikkalan raportista käy ilmi, että viime kuntavaaleissa alle 5 000 asukkaan kunnissa äänestämässä kävi yli 65 prosenttia äänioikeutetuista, kun yli 50 000 asukkaan kunnissa vastaava luku jäi 56 prosenttiin.

Äänestysinnokkuutta on nakertanut myös suomalaisten etääntyminen puolueista viime vuosikymmeninä.

– Vielä 1980-luvun alussa Suomen puolueissa oli yli 600 000 jäsentä, kun nyt vastaava luku on selvästi alle 300 000, Borg kertoo.

Äänestysintoa saattaa osaltaan heikentää myös perussuomalaisten laskussa oleva kannatus. Perussuomalaiset on vuosien mittaan haalinut kannattajia niin sanotusta nukkuvien puolueesta. Nyt monet puolueen tekemisiin hallituksessa pettyneet äänestäjät saattavat jälleen jättää äänestämättä, Borg arvioi.

Siirto keväälle auttaa?

Kuntavaalien äänestysprosenttia saattaa Borgin mukaan rapauttaa myös politiikan lisääntynyt henkilöityminen, mikä näkyy muun muassa siinä, että presidentinvaalit ovat kaikista vaaleista suosituimpia. Kuntavaalit eivät samalla tavalla puhuttele äänestäjiä etenkään syrjäisemmissä kunnissa, kun ehdokkaat eivät ole tuttuja valtakunnan tason tiedotusvälineistä.

Kaikki tekijät eivät kuitenkaan välttämättä paina äänestysprosenttia alaspäin. Hallituksen toimikausi on tänä keväänä puolivälissään, mikä Borgin mukaan saattaa innoittaa kansalaisia antamaan hallituspuolueille väliarvosanan.

Lisäksi Borgin mukaan on täysin mahdollista, että vaalien siirto keväälle vaikuttaa äänestysprosenttiin.

– Onhan se eri asia lähteä äänestämään huhtikuisena sunnuntai-iltana kuin lokakuun lopussa.

Vain vajaa kolmannes nuorista äänesti viime kuntavaaleissa