Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Maria: "Tajusin 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia"

Ronkainen on perustajajäseniä Vapaaehtoisesti lapsettomien yhdistyksessä, joka ajaa sterilisoinnin yleisen ikärajan laskua 25 vuoteen.

Vanhoillislestadiolaisessa perheessä kasvanut Maria Ronkainen tajusi 10-vuotiaana, ettei lapsia tarvitse hankkia. Hän sanoo, että olisi periaatteessa ollut valmis sterilisaatioon vaikka jo tuolloin. Steriloimisen yleinen ikäraja on Suomessa 30 vuotta, joten hän joutui odottamaan parikymmentä vuotta.

Ronkainen on perustajajäseniä Vapaaehtoisesti lapsettomien yhdistyksessä, joka ajaa nyt sterilisoinnin yleisen ikärajan laskua 25 vuoteen. Tämä on jo rajana Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Sterilisoinnin voi saada tätä nykyä aikaisemminkin muun muassa, jos on jo synnyttänyt kolme lasta. Vireillä olevan kansalaisaloitteen mukaan raja pitäisi laskea kahteen lapseen.

– Lainmuutos helpottaisi elämää sekä niillä, jotka eivät halua lapsia, että niillä, jotka kokevat jo saaneensa tarpeeksi monta lasta, Ronkainen sanoo.

Aloitteella hidas alku

Kansalaisaloite on kerännyt parissa viikossa vajaat 900 kannatusilmoitusta. Aloitteen laatineen porilaisen Antero Säämäen mukaan hitaan alun taustalla voi olla mediahuomion puute.

Säämäki kertoo olevansa itse vapaaehtoisesti lapseton ja saaneensa sterilisaation 34-vuotiaana. Hän oli tullut jo kymmenkunta vuotta aiemmin johtopäätökseen, että lasten hoito olisi liian raskasta.

– Suomessa on tässä asiassa kovin vanhanaikainen laki. Monissa muissa asioissa painotetaan, että ihmisillä on itsemääräämisoikeus, Säämäki sanoo.

Mielenmuutos voi tulla kalliiksi

Sterilisaatioon pääsyn ikäraja on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva ikäraja Suomessa. Ikärajaa on perusteltu sillä, että sterilisaatiota saatetaan katua ja sen purkaminen on vaikeaa.

Kansalaisaloitteen mukaan katuvia on vain noin viisi prosenttia, ja hyvin harva heistä hakeutuu sterilisaation purkuleikkaukseen. Mahdollinen purku tai lapsettomuushoito pitäisi aloitteen mukaan maksaa itse, mikä on jo nyt käytäntö.

Turun yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäri Antti Perheentupa ei pidä ikärajan laskua hyvänä ideana.

– Lähtökohtaisesti 25-vuotiaalla ihmisellä ei ole näkemystä, haluaako hän 10 vuoden päästä lapsia vai ei. Ymmärrän, että on olemassa vähemmistöryhmiä, joiden kohdalla tämä on yksioikoinen arvio.

Perheentuvalle on tullut vastaan tapauksia, jossa sterilisaation jo hankkinut on halunnut myöhemmin lapsia. Tuolloin esimerkiksi mahdolliset hedelmöityshoidot joutuu maksamaan kokonaan itse.

– Tämä on asia, joka herättää tunnepurkauksia niiden kohdalla, jotka eivät ole tätä tajunneet. Silloin voi miettiä, onko ihmistä ohjeistettu tarpeeksi, kun sterilisaatio on tehty.

Perheentuvan mukaan käsitys sopivasta lapsiluvusta voi muuttua esimerkiksi uuden puolison myötä.

Tästä on kyse: Naisten sterilisointi vähentynyt, miesten kasvanut

– Suomessa tehtiin vuonna 2015 noin 5 000 sterilisaatiota. Määrä kasvoi aiemmasta vuodesta noin kuudellasadalla.

– Sterilointeja tehtiin suunnilleen yhtä paljon miehille ja naisille. Naisten sterilisointi on vähentynyt ja miesten kasvanut. Vuonna 2000 vielä yli 80 prosenttia steriloinneista tehtiin naisille.

– Miehen sterilisoinnissa kumpikin siemenjohdin katkaistaan, jolloin siittiöitä ei pääse enää siemennesteeseen.

– Naisten steriloinnissa käytetään sekä perinteistä laparoskopiaa että uudempaa Essure-menetelmää. Laparoskopiassa munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit. Essuressa munanjohtimiin viedään ns. spiraalit, jotka tukkeuttavat munanjohtimet kolmessa kuukaudessa.