Yle ei aio luovuttaa Panama-papereita verottajalle

Verottaja on vaatinut saada aineiston tänään.

Yle ei aio suostua verottajan pyyntöön saada Panama-aineisto itselleen. Verottaja kehotti Yleä 19. huhtikuuta luovuttamaan Panama-paperit sekä aihetta käsitelleiden tv-ohjelmien tekoon liittyvän toimituksellisen tausta-aineiston.

Yleisradioyhtiö kertoo, että verottaja halusi saada aineiston perjantaihin mennessä. Yle ei hyväksy tätä, vaan valittaa ratkaisusta. Yle perustelee kantaansa lähdesuojalla.

Yhtiön tietojen mukaan materiaalissa saattaa olla viitteitä tietolähteen henkilöllisyydestä. MOT-ohjelman vastaava toimittaja Ville Vilén pitää verottajan vaatimusta kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisena.

Ville Vilén kertoo STT:lle, että Verohallinto lähetti asiasta kirjallisen kehotuksen, jossa oli 60 päivän valitusaika. Verohallinto ei kerro STT:lle tarkempia tietoja tietopyynnöstä tai sen sisällöstä. Verohallinto vetoaa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin.

"Lähdesuoja ei salaa sisältöä"

Oikeustieteen professorit arvioivat aiemmin STT:lle, että viranomaisilla voi olla mahdollisuus saada tiedot Yleltä ilman yhtiön tahtoakin. Heidän mukaansa toimittajien lähdesuoja suojaa vain tietolähteen henkilöllisyyttä, eikä hänen luovuttamiaan tietoja.

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta arvioi, että aineiston takavarikko edellyttäisi esitutkintakynnyksen ylittymistä. Poliisi voisi tehdä Ylellä kotietsinnän, jos epäillystä rikoksesta voisi seurata vähintään puolen vuoden rangaistus ja olisi luultavaa, että etsinnällä löytyy rikokseen liittyvä asiakirja.

Korpisaaren mukaan esitutkinnassa pitäisi käyttää etsintävaltuutettua. Etsintävaltuutettu on esimerkiksi asianajaja, jonka tehtävänä olisi varmistaa, ettei poliisi takavarikoi tai jäljennä aineistoa, joka paljastaisi lähdesuojaa nauttivan tietolähteen henkilöllisyyden.

Toimittaja voitaisiin velvoittaa paljastamaan lähteensä lähdesuojasta huolimatta, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus olisi enintään kuusi vuotta. Esimerkiksi törkeän veropetoksen maksimirangaistus on kuitenkin neljä vuotta vankeutta.