Arvio: Peter Pan hurmaa Korpilahdella

Korpilahden teatteri

Peter Pan

Ensi-ilta 23.6. 2016 Korpilahdella

Kaikki tuntevat tarinan pojasta, joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Korpilahden teatterin kesän hurmaava Peter Pan -näytelmä on tekninen taidonnäyte.

J. M. Barrien alkuperäistarinan näytelmäksi dramatisoinut Pirjo-Riitta Tähti onnistuu kommunikoimaan tarinaa vauhdikkaalla otteella. Ohjaajat Anu ja Iina Hakanen ovat onnistuneet saamaan näyttelijöistä paljon irti. Ohjaus on tarkkaa. Kaikki esiintyjät pitävät kiinni ilmaisevuudestaan läpi koko näytelmän.

Lopputulos on viimeistelty eikä moitittavaa juuri löydy. En tunne tekijöitä entuudestaan, mutta joukossa on energiaa ja teatterintekemisen paloa. Suuresta näyttelijäkaartista huolimatta kaikkien esiintyjien kemiat toimivat ja lavasuoritukset taittuvat suoranaiseksi akrobatiaksi.

Koko perheen musiikkinäytelmänä teos toimii ja viihdyttää. Valosuunnittelu on osuvaa. Karri Kuivasen tekemät laulujen taustaraidat sekä äänimaailma palvelevat teoksen tarpeita. Ne eivät vain tyydy luomaan tunnelmaa vaan jopa kommentoivat lavalla tapahtuvaa.

Lavastus vangitsee katseen kekseliäisyydellään. Lapsille riittää silmäiltävää ja tilaa käytetään taitavasti. Iina Hakasen laulujen sävelet ja Okko Makkosen sanoitukset toimivat. Niin kuin musiikkinäytelmään kuuluukin, vievät laulut osaltaan kertomusta eteenpäin. Pohdiskelevat sanoitukset ovatkin teoksen parasta antia.

Ensimmäinen puoliaika on täynnä oivaltavia ja tyyliteltyjä kohtauksia. Toiselle puoliajalle hiipii kiinnekohtien puutetta, mutta tarinan loppukohtaus tekee kuitenkin paluun alkupuolen hulvattomuuteen ja teknisiin oivalluksiin.

Parhaimmillaan Peter Pan toimii kohtauksissa, joissa jotain avainkysymystä kuten äitiyttä, aikuiseksi kasvamisen vastenmielisyyttä tai Kapteeni Koukun traumaattista äitisuhdetta käsitellään pidempään monelta kannalta dialogin tai laulun muodossa. Silloin näytelmä pitää puhtaasti otteessaan.

Suosittelen Korpilahden Peter Pania koko perheen kesän tekemislistalle.