Jämsäläiskirjailija Ilmari Eskolan t orjutut runot julki postuumisti

Ilmari Eskola siirtyi proosaan kustantamon ehdotuksesta, kertoo tytär Eija Eskola

Kriitikoiden kiittämän jämsäläiskirjailija Ilmari Eskolan runoja on julkaistu postuumisti. Tytär Eija Eskola kirjoitti vastikään isästään pienoiselämäkerran Kriittinen rakentaja Ilmari Eskola. Hän julkaisi sen yhteydessä runoja, joita Gummerus ei 1950-luvulla kelpuuttanut.

– Yhtiön kirjallinen johtaja Ville Repo totesi, etteivät runot vastanneet ajankohdan taidevaatimuksia. Totta onkin, että ne ovat tuon ajankohdan moderniin runoilmaisuun verrattuna vanhahtavia. Myös loppusoinnut ontuivat. Repo kuitenkin kannusti kokeilemaan proosaa, ja tähän kehotukseen isä tarttui, yhteiskuntatieteiden tohtori Eija Eskola kertoo.

Syntyivät satiiriset romaanit Kolme kunniaa, Tule Eedeniin ja Tikapuut huipulle sekä ihmiskuvaukseksi luokiteltu romaani Lukittu ovi.

Talonmiehestä ja kuntapoliitikosta tuli kirjailija keski-iässä, perheen muutettua Hyrynsalmelta Jämsän Juokslahteen. Ilmari sai paikan koulun talonmiehenä ja Elma-vaimo koulun siivoojana. Perheen kolmas lapsi, Eija, syntyi vuonna 1955 Jämsässä.

– Isä kirjoitti ensimmäisen kirjansa käsin. Se ilmestyi 1957.

Gummeruksen toimitusjohtaja Mauno Salojärvi kertoi 1990-luvulla, että Eskola halusi hankkia kirjoituskoneen ensimmäisen kirjansa ennakkopalkkiolla: ”Hyvin arasti ja vaatimattomasti Eskola sanoi, että voisikohan se olla niin paljon, että saisin ostettua kirjoituskoneen. En tiedä miten se koskettaa minua vieläkin, se oli niin asiaan sopiva toive.”

Vuosi 1957 aloitti Eskolan ruuhkavuodet: hänestä tuli samana vuonna myös Jämsän sosiaalilautakunnan jäsen ja kunnanhallituksen varajäsen. Lisäksi Eskola toimi aktiivisesti keskisuomalaisessa kirjailijaryhmässä.

Kirjailijan ja kuntapoliitikon tehtävässä oli paljon yhteistä.

– Isä oli kantaaottava, mutta hyvin rakentava kaikessa kritiikissään. Kirjailijana hän on vähäväkisten puolustaja.

Kirjailijan kello kävi nopeasti ­– neljäs ja viimeinen romaani ilmestyi vuonna 1960.

– Hän jatkoi kyllä kirjoittamista jonkin aikaa, muttei saanut enää tekstejään julki. Hän kävi kirjeenvaihtoa kustantajan kanssa käsikirjoituksesta. Myös käsikirjoituksen osia on säilynyt, Eskola kertoo.

Sitten perhettä kohtasi valtava tragedia. Perheen kaksi vanhinta lasta kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1966.

– Veljeni työskenteli Osuuspankissa pankkivirkailijana ja sisar oli harjoittelijana sosiaalitoimistossa. He olivat matkalla töihin, kun kuorma-auto kääntyi heidän autonsa kylkeen Hiidenmäen risteyksessä. He molemmat olivat kuollessaan alle 20-vuotiaita. Se vaikutti isän elämään todella raskaasti.

Myöhemmin Eskola kirjoitti vain tilaustöitä. Hän menehtyi Jämsässä 1987.

Eija Eskola luennoi Jämsässä Paunun koulun auditoriossa 6.9.