Jani Saxell - Unenpäästäjä Florian

JANI SAXELL

Unenpäästäjä Florian

Avain 2010. 207 s.
Lähiöarjen maagisen realismin maalailussa luiskahtaa helposti pateettiseksi. Jani Saxell kuitenkin välttää sudenkuopat romaanissaan Unenpäästäjä Florian: kieslowskimaisen sinisessä maailmassa vaeltavat tämän päivän kulkurit ja poppamiehet. Melankolian välistä puhkeaa raikas huumori kuin rikkaruohot asvaltin raoista.

Irrallisuus ja vapaus törmäävät aikuisten sadussa romanianromani Florianista, joka sukkuloi Helsingin sykkeessä ja avaa kosketuksellaan suomalaisten mahtimiesten alitajunnan lukkoja. Päähenkilöstä löytyy samaan aikaan kulmakuppilan kundin lohduttomuutta ja trendibaarin hipsterin elämäniloa, mikä antaa henkilökuvaan särmää. Puhtaan kaurismäkeläisen karuuden tavoitteleminen olisikin liian kulunut valinta.

Saxellin kerronta näkee terävästi ohi maantieteellisten rajojen ja rotujen ihmismielen yhteisen kaipauksen ytimeen. Vaeltajia eivät ole vain ne, jotka nousevat lentokoneeseen käännytysmääräys povitaskussaan. Vaeltajia ovat kaikki, jotka hakevat turvapaikkaa - vanha herra suurkaupungin hiljaisessa yksiössä, netistä seuraa etsivä teinityttö, isän hyväksyntää tavoitteleva poliisikonstaapeli.

Saxell viis veisaa lajityyppien rajoista. Nyt hämmennetään sekaisin dekkarin, synkän rakkaustarinan ja scifin aineksia. Lopputulos on erikoinen mutta tuoreudessaan toimiva, ja siitä paistaa tarkka taustatyö. Historialliset upotukset yhdistävät sodan runteleman Romanian ja sotienjälkeisen Suomen yhteiskunnalliset tilanteet, samoin ex-diktaattorin ja Pasilan poliisitalon uraohjuksen luonteenpiirteet.

Unenomaisuudestaan huolimatta Unenpäästäjä Florian on ennen kaikkea rohkea analyysi maailmasta, jonka rajat kaatuvat. Tiukasti tämän päivän romanikeskustelun kontekstissa luettuna sen kirjallinen arvo jää kertakäyttöpamfletin tasolle.

Jos taas uskaltautuu katsomaan nenänvarttaan pidemmälle, huomaa, että unenpäästäjän tarina on ajankohtainen seuraavan sadan vuoden ajan. Romanien kiertolaiselämäntapa kun saattaa kohdata töölöläisrouvankin kasvihuoneilmiön tehdessä meistä kaikista ilmastopakolaisia.