Levyt: Isoksi kasvanut The National teki uransa kokeellisimman levyn

The National

Sleep Well Beast

4AD

Arvio: 4/5

Tuskin kukaan on kantanut turtleneck-paitaa niin tyylikkäästi kuin filosofi Michel Foucault. Hänen jälkeensä seuraavaksi paras tiukan korkeakauluksisen paidan kantaja voisi hyvin olla The Nationalin setämäinen laulaja Matt Berninger.

“You have to get this turtleneck”, Berninger räyhää Sleep Well Beastin ja koko yhtyeen historian omituisimmassa kappaleessa Turtleneck. Samalla Berninger kuulostaa olevan hänen tavaramerkiksi muodostuneessa viinipöhnässä. Kitarat lyövät taustalla sattumanvaraisilta kuulostavia riitasointuja, ja missään ei tunnu olevan mitään järkeä.

Ohiosta kotoisin oleva viisikko on ehtinyt jo seitsemänteen levyynsä, joka on yhtyeen tuotannon kokeellisin ja kunnianhimoisin. Viehättävän, mutta oudon Turtleneckin jälkeen I’ll Still Destroy You ja säksättävät sähkörummut kuulostavat tämän vuosikymmenen Radioheadilta, ja läpi levyn pienissä yksityiskohdissa kuuluu Bryce ja Aaron Dessnerin seikkailut niin kutsutun taidemusiikin saralla.

The National on tullut varsin kauas siitä pienestä, sisäänpäin kääntyneestä yhdysvaltalaisyhtyeestä, jolle legendan mukaan joskus maksettiin siitä, etteivät he nousisi lavalle.

Se, mitä vielä kymmenen vuotta sitten pidettiin elitistisen indiepiirin musiikkina, on noussut valtavirtaan. The National on Arcade Firen kaltaisten hengenheimolaistensa kanssa noussut tämän hetken isoimmiksi rockyhtyeiksi.

Pöhöttyminen ei onneksi kuulu liiaksi. Day I Die on ainoa, joka muutaman läpikuuntelun jälkeen alkaa jäädä välistä. Se on maneerimainen The National -kappale, mutta sen lisäksi löysää ja turpeaa, stadioneille tähyilevää rockia.

The Nationalin omalaatuisuus syntyy bändin sisäisestä dynamiikasta ja jäsenten välisistä jännitteistä. Laulaja Berninger on kahden veljesparin (Dessnerit sekä Scott ja Bryan Devendorf) välissä yksinäinen susi, joka erillään muista sanoittaa välillä nousu- ja välillä laskuhumalaiselta kuulostavia ihmissuhdetarinoita.

Samaan aikaan toisaalla muu bändi luo progressiivisen ja intensiivisen I’ll Still Destroy Youn kaltaisia helmiä, joka lopun rumpumyllytyksineen nousee yhtyeen tuotannon parhaimmistoon.

Sleep Well Beastilla yhtye on lopulta vahvimmillaan melodisissa pianoballadeissa: Born to Beg, Carin at the Liquor Store ja Dark Side of the Gym. “I’m gonna keep you in love with me, for a while”, Berninger laulaa, ja on sanoittajana jälleen piirun verran vapautuneempi ja hassuttelevampi.

Lauluissa on äänessä ahdistunut keski-ikäinen mies, jonka mumiseva ja tumma baritoni vie kuulijansa matkalle pohjoisamerikkalaiseen estetiikkaan.