Ohjaaja matkalla ihmiseksi. Mikko Niskasen tarina 1-3

OHJAAJA MATKALLA IHMISEKSI. MIKKO NISKASEN TARINA 1-3

Ohjaus ja käsikirjoitus Peter von Bagh

Nosferatu 2010
Peter von Baghin kolmituntinen muotokuva elokuvaohjaaja Mikko Niskasesta (1929-1990) piirtää jäsennellyn kuvan elämyksellisesti vahvasta ja karismaattisesta elokuvantekijästä, joka kuuluu suurten suomalaisten näkijöiden harvinaislaatuiseen joukkoon.

Elokuvantekijänä Niskanen oli ajan hengen herkkävaistoinen dokumentaristi, mutta myös persoonallinen näkijä, joka ainutlaatuisella taiteilijan vaistollaan kykeni ennakoimaan tulevaa yhteiskunnallista kehitystä.

Von Baghin elokuvassa Niskasen elokuvat heijastelevat ja muuntelevat kahta suurta aihetta. Toisaalta rajua 1960-luvulla alkanutta yhteiskunnallista rakennemuutosta, maaseuden tyhjentymistä ( Kahdeksan surmanluotia) ja toisaalta nuoruuden herkkiä teemoja, ajan muutosten ja moraalisten kriisien kuvastajana. ( Käpy selän alla, Ajolähtö).

Nuoret ihmiset, nuoret näyttelijät olivat aina Niskasen elokuvien keskiössä, niiden dramaturginen ydin ja silmäterä. Nuorten ihmisten kautta Niskanen kuvasi ajan hengen muutoksia. Vasta Käpy selän alla -elokuvassa (1966) nuorten aikuisten maailma kuvattiin heidän itsensä näköisenä ja oloisena. Tähän näkökulman uudistamiseen Niskanen tarvitsi uutta elokuvankieltä.

Yleinen ja yksityinen

Niskanen yhdisti elokuvissaan yksilön kamppailun kuvauksen ainutlaatuiselle tavalla yhteiskunnalliseen visioon, niin että lopputuloksesta tuli aina elämänmakuista, koskettavaa ja henkilökohtaista elokuvaa.

Kuten von Bagh dokumentissaan toteaakin, Niskanen teki elokuviensa kautta piilevästi eräänlaista "henkilökohtaista päiväkirjaansa", tosin dramaturgisin ja elokuvallisin keinoin.

Niskanen etsi aina itselleen itsensä näköisiä aiheita, jotka vastasivat hänen persoonansa laatua, sieluntilaa ja temperamenttia. Jo esikoiselokuvassaan Pojat (1962) Niskanen lataa Vesa-Matti Loirin nerokkaaseen suoritukseen paljon henkilökohtaista ominaislaatuaan ja tuskaista sielunainestaan.

Toisinaan, kuten Kahdeksassa surmanluodissa (1972), aihe vie Niskasen niin syvälle päähenkilön sielunkriiseihin, että tilanne muodostui ohjaajalle elokuvan tekohetkellä elämän ja kuoleman kysymykseksi. Taiteilija teki elokuvaa henkensä kaupalla, enemmän kuin tosissaan.

Moni Niskasen aikoinaan vähemmän arvostettu elokuva, kuten Asfalttilampaat (1968), Syksyllä kaikki on toisin (1978) ja Mona ja palavan rakkauden aika (1983), ovat kummallisella tavalla säilyttäneet vilpittömyytensä ja ilmaisuvoimansa aina tähän päivään asti. Ne ovat hyvin emotionaalisia, tunnevoimaisia elokuvia, mutta eivät koskaan eetokseltaan falskeja.

Mikko Niskanen oli vereslihainen, aito taiteilija ja elokuvantekijä. Hänellä oli ja on paljon annettavaa suomalaiselle elokuvalle, varsinkin ihmisen ja yhteiskunnan kuvaajana.

Peter von Bachin Ohjaaja matkalla ihmiseksi dokumenttisarja esitetään YLE TV2:ssa joulun aikaan. Elokuva saa ensi-iltansa Bio Rexissä Helsingin Juhlaviikoilla 28. elokuuta.