Kulttuuri

Tässä viisi ehdokasta – vielä ehtii äänestää vuoden teatteritekoa

Jyväskylän kaupunginteatterin Muusa-palkinto jaetaan nyt kolmannen kerran. Valitsijana on yleisö.

Mikä on Jyväskylän kaupunginteatterin Vuoden teatteriteko 2017? Tässä on viisi ehdokasta, joista voittajan valitsee yleisö äänestämällä.

Äänestysaika päättyy 21. huhtikuuta. Äänestää voit tämän jutun lopussa olevalla lomakkeella.

Voittaja julkistetaan perjantaina 28.4. Glamour & Glam -tapahtumassa Jyväskylän kaupunginteatterissa.

Ehdokasvalinnat teki esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna luokanopettaja Pirkko Ritanen, Muusa-palkinnon lahjoittajatahon edustajana Pirjo Salmi, Keskisuomalaisen kulttuuritoimittaja Tomi Tuomaala ja teatteribloggari Satu Paloniemi.

Palkinto jaetaan nyt kolmannen kerran. Voittaja saa nimensä palkinnon tunnuksen, pronssisen Muusa-veistoksen, jalustaan. Voittajalle luovutetaan myös kipsivalos patsaasta. Palkinnon ensimmäisenä jakovuonna, 2015, voittajaksi äänestettiin pukusuunnittelija Tuovi Räisänen ja viime vuonna Jekyll & Hyde -musikaalin avustajat.

Nämä nimettiin uusiksi ehdokkaiksi perustelujen kera:

1. Kauas pilvet karkaavat -näytelmän visuaalinen ilme

Visuaalisuudesta ovat vastanneet Jarno Kuosa, Anna Maria Häkkinen, Tuukka Toijanniemi ja Karmo Mende.

"Kauas pilvet karkaavat on visuaaliselta ilmeeltään erityislaatuinen Jyväskylän kaupunginteatterin historiassa.

Esitys on monella tavalla lumoava, siinä käytetään varjoteatteria, valoja, isoja kankaita, koreografioitua liikettä ja tyyliteltyä näyttelijäntyötä. Käytetyt keinot ovat kiinnostavia sillä ne kiihottavat myös älyllisesti – katsoja alkaa miettiä, miten tuo on tehty?

Kokonaisuus on monen alan ammattilaisen yhteistyön huipennus ja henkii tarkkuutta, teknistä taituruutta ja ymmärrystä asemoinnin merkityksestä. Kaikesta teknisestä taituruudesta jää kikkailematon ja kosiskelematon vaikutelma.

Visualisuus synnyttää ihanaa keveyttä ja toivoa, uskoa tulevaisuuteen vaikka esityksen aihe on raskas ja toisinaan toivotonkin. Kauas pilvet karkaavat -esitys viestii kaikilla tasoilla toivoa yksilön pystymisestä ja selviytymisestä."

2. Antti Niskanen / roolisuoritus Diivat-komediassa

"Antti Niskasen roolityö Diivat-komediassa on harvinaislaatuista komedia-römellystä.

Näytteleminen on niin vaivatonta, ettei edes ajattele sen olevan näyttelemistä. Taitava näyttelijä tekee ”miehen mekossa” poikkeuksellisen hienosti.

Niskanen heittäytyy, asettaa itsensä alttiiksi, eläytyy ilman pidäkkeitä. Syntyy vaikutelma, että näyttelijä nauttii roolistaan. Ehkäpä juuri siksi suoritusta on helppo katsoa: yleisö tietää, että näyttelijä selviää tilanteesta kuin tilanteesta jopa korkeilla koroilla."

3. Jyväskylän kaupunginteatterin vieminen maakuntaan Rikotaan rajoja -projektissa

"Suomi 100 vuotta -juhlavuonna Jyväskylän kaupunginteatteri on ensimmäistä kertaa jalkautunut tällä tavoin maakuntaan. Yhteistyössä Tanssiteatteri Off/Balancen kanssa ideoitu ja toteutettu hanke synnyttää vuoden 2017 aikana 9 pienoisesityksen sarjan Keski-Suomeen.

On loistavaa, että maakuntaan viedään teatterin ja esittämisen ammattiosaamista. Useissa esityksissä on mukana alueen nuoria tekijöitä, jotka pääsevät esiin ammattitaiteilijoiden vetämissä esitystyöpajoissa ja esityksissä. Samalla maakunnassa toimivat ammattitaiteilijat tulevat tutuksi yhdessä tehdyn työn kautta.

Osallistujien antama palaute on ollut innostunutta, ja katsojat ovat olleet liikuttuneita näkemästään."

4. Kapellimestari Lasse Hirvi ja musiikillisuuden korkea taso Ansa-musikaalissa ja Kauas pilvet karkaavat -esityksessä

"Lasse Hirvi on sovittanut ja harjoituttanut musiikin Ansa-musikaaliin ja Kauas pilvet karkaavat -näytelmään. Molemmissa tuotannoissa musiikki on erityisen tärkeässä osassa. Ansa-musikaalissa myös musiikin johto on Hirven vastuulla.

Monesti pidetään itsestään selvänä, että esityksen musiikki toimii, eikä sen merkitystä ja tekijöitä tunnisteta. Musiikki kertoo tarinaa ja luo tunnelmaa, se syventää henkilöhahmoja, lisää jännitettä ja ristiriitaa, luo raamit tilanteille, toimii lavasteena, haastaa, jää soimaan kotimatkalle. Musiikin mahdollisuudet ovat monet.

Lasse Hirvellä on näkemys ja ymmärrys oman talon näyttelijöiden potentiaalista ja mahdollisuuksista musiikin esittäjinä ja laulajina. Koska kaupunginteatterin esityksiä on lukumäärällisesti paljon, on tärkeää, että musiikin korkeaan tasoon kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Hirvi osaa vaatia, jo harjoituksissa vaatimustaso on korkea ja musiikkia kehitetään esityskauden aikanakin. Hirvi on ystävällisen vaativa harjoituttaja ja kannustava työtoveri, joka antaa aina rakentavaa palautetta."

5. Minttu Minkkisen ja Suvi Taipaleen suunnittelemien ja toteuttamien kampauksien ja maskeerauksien osuus naisnäyttelijöiden muutoksessa rooleihin näytelmissä Diivat, Täti ja minä ja Papin perhe

"Anneli Karppisen esittämä suloinen, mutta rautatahtoinen täti Diivat-komediassa on peräti 110-vuotias. Taitavan maskeerauksen ja ilmiömäisen peruukin ansiosta katsoja uskoo korkean iän varauksetta. Maritta Viitamäen täti on vaikuttava ilmestys. Lähes mykkä rooli on ilmeikäs ja ulkoinen olemus on olennainen osa henkilön sanatonta tarinaa. Maskeeraus ja hiustyyli korostavat näyttelijä Hanna Liinojan papillisuutta ja ovat tärkeältä osaltaan luomassa esitettävää hahmoa.

Näyttelijän esittämän roolihenkilön ulkoisella olemuksella on suuri merkitys sille, miten katsoja tulkitsee hahmoa. Maskeeraus, puvut, hiukset, liikkuminen, koko ulkoinen olemus kertovat henkilöhahmon tarinaa.

Ammattitaitoiset maskeeraaja-kampaajat Minkkinen ja Taipale hallitsevat eri tyylilajit ja aikakaudet, he tuovat oman taiteellisen panoksensa esityksen kokonaisuuteen, taitava työ häivyttää tai korostaa haluttuja piirteitä ja on harjoitusprosessissa yksi tärkeä osa näyttelijän roolin rakentamista.

Minkkinen ja Taipale seuraavat harjoituksia, tutustuvat monin eri tavoin harjoiteltavan näytelmän maailmaan ja tekevät roolianalyysin, johon kampaus ja maskeeraussuunnitelma perustuu. Työ edellyttää hyvää visuaalista silmää ja ihmissuhdetaitoja. Maskeeraaja on sananmukaisesti kiinni näyttelijän ihossa."