Inflaatio uhkaa Euroopan taloutta

1.7.2008 15:53

Inflaation voimistuminen uhkaa Euroopan talouden vakautta. Vuositason hinnat nousivat euroalueella kesäkuussa peräti neljä prosenttia, kun huhti- ja toukokuussa oltiin vielä 3,3:ssa ja 3,7:ssä prosentissa.

Tempo oli rajumpi kuin kertaakaan vuoden 1992 jälkeen. Tämä todistaa pitkällisen suotuisan kehityksen häiriintyneen. Sen keston arvioiminen on hankalaa. Pörssikurssien alamäki on muuan signaali muutoksesta. Taloustieteilijät erehtyvät lähes yhtä usein kuin maallikot.

Euroopan Keskuspankki vastaa rahanarvon nakertumiseen ohjauskoron nostamisella. Tämä heijastuu kansallisiin päätöksiin. Raha koituu yhä kalliimmaksi velallisille. Maksuhäiriöt saattavat yleistyä.

Tallettajat pelkäävät säästöjensä joutuvan inflaation raiskaamiksi. Edullistuneisiin osakkeisiin sijoittaminen on houkuttavaa, mutta siinä menestymiseen tarvitaan viisautta ja onnea.

Korkopolitiikka on kaksiteräinen ase. Matala korko vauhdittaa kasvua, lisää työllisyyttä ja kiihdyttää inflaatiota entisestään nykymaisemassa. Rahan hintavuus hillitsee kasvua, mikä haittaa helposti työllisyyttä. Se hidastaa investointeja ja laimentaa kulutusta.

Maanosan keskuspankki joutuu tasapainoilemaan. Sen velvollisuus on vaalia euron vahvuutta, mikä pitkän päälle on yleisen edun mukainen tie.

Inflaatio imee voimaansa öljyn mittavasta kallistumisesta. Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi heijastuu niin ikään Eurooppaan. Ylimitoitetut palkkaratkaisut näkyvät lukemissa. Yksityisten palkansaajien laittaminen silkoiksi maailmantalouden kustantajiksi olisi vääryys. Inflaation suuruus määrittyy monien virheiden summaksi.

Kansalaisten luottamus hyvään talouteen on ohentunut. Kun psykologia heijastuu paljon ratkaisuihin, kansantalouden nopeaan uuteen nousuun pääsy tuntuu juuri nyt epätodennäköiseltä.

Kommentoi artikkelia