Kuluttajan epävarmuus kasvaa

A A
15.8.2008 21:41
Kuva: Risto Aalto

Kuluttajien epävarmuus tulevaisuudesta näkyy muun muassa siinä, että perheet siirtävät kodinkoneiden uusimista tuonnemmaksi.

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ovat synkimmät sitten vuoden 1990. Usko omaan talouteen on sekin varovaisin sitten vuoden 1996. Onko kuluttajan ahdinko mätäkuun uutinen vai onko luvassa pysyvämpää muutosta?

Kuluttajaa pidetään nykyään tärkeänä taloudellisena toimijana. Laajamittainen ja pitkäikäinen säästäväisyysliike olisi todellinen haaste Suomen kansantaloudelle. Voisivatko kuluttajat synnyttää laman olemalla säästäväisiä?

Kulutuksen ominaispiirteisiin kuuluu, että joka päivä on kulutettava. Joka päivä on syötävä ja Suomen oloissa kotiakin on lämmitettävä melkein koko vuoden. Monen pitää nousta liikennevälineeseen, jos haluaa päästä ihmisten ilmoille esimerkiksi työpaikalleen. Kulutuksen jokapäiväisyyden takia on vaikea nähdä, kuinka pelkästään huonot odotukset voisivat nopeasti romahduttaa kulutuksen määrän tason, ja siten synnyttää laman.

Jos kulutus romahtaa nopeasti, se johtuu äkillisestä ansiotason laskemisesta. Työttömyys ja sairaus ovat esimerkkejä tilanteista, jolloin ansiotaso vaikuttaa nopeasti kulutustottumuksiin. Toki yksilön kulutustottumukset voivat muuttua muutenkin, mutta silloin muutos syntyy yleensä jostakin voimakkaammasta tunteesta kuin kansantalouden tilan synnyttämästä huolesta.

Muissa tapauksissa "pikasäästö" syntyy usein kestokulutushankintojen siirrosta. Uuden asunnon, auton tai veneen hankinnan voi siirtää pitkällekin tulevaisuuteen, jos nykyinen ratkaisu on tyydyttävä tai edes siedettävä. Kulutuksen vastuullisuuteen kuuluu nauttiminen hankitusta eikä pelkästään uuden hankkiminen.

Huonoista talousnäkymistä huolimatta kuluttajien usko omaan talouteen on Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen valossa varsin hyvä. Omaa rahatilannetta ja säästämismahdollisuuksia pidetään hyvinä, työttömyysuhkaa pienenä. Tämä kertoo siitä, että kuluttajien oma talous on yleisesti ottaen suhteellisen hyvällä tolalla.

Kuluttajalla onkin vastuu ensisijaisesti omasta taloudenpidostaan. Tulojen ja menojen on syytä pysyä tasapainossa pitkällä tähtäimellä ja lyhyelläkin tähtäimellä tulisi kukkaron pohjalla olla sopivasti katetta äkillisiin menoihin. On kyseenalaista ja lyhytnäköistä ajatella, että kuluttajilta pitäisi edellyttää suurempaa vastuunottoa kansantalouden menestyksestä. Se tarkoittaisi käytännössä säästöjen tuhlausta tai velanottoa sellaisen hankintaan, jota ei koe tarvitsevansa.

Sananlaskut opettavat, että maltti on valttia eikä vara venettä kaada. Siksi kannattaa seurata kuluttajien mielialoja vielä jonkin aikaa ennen kuin tekee pitkälle meneviä johtopäätöksiä kansantalouden tulevaisuudesta. Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että talousnäkymät ovat epävarmat myös kuluttajien mielestä.

PETTERI REPO tutkimuspäällikkö Helsinki

Puheenvuorot

Kommentoi artikkelia