Obama lupaa muutosta

Kuva: WIN MCNAMEE

Yhdysvaltalaiset äänestäjät valitsevat ensi viikolla presidentikseen Barack Obaman (vas.) tai John McCainin.

Demokraattien presidenttiehdokas ei ole saanut enemmistöä Pohjois-Carolinan äänistä sitten vuoden 1976 vaalien. Barack Obamalla on kuitenkin nyt hyvät mahdollisuudet voittaa. Pohjois-Carolina on muuttunut merkittävästi ja suuri osa äänestäjistä uskoo Obaman olevan John McCainia pystyvämpi USA:n taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen.

Aikaisemmin maantalouden ja perinteisen teollisuuden osavaltio on kehittynyt lääke- ja tietotekniikkateollisuuden alueeksi, jossa poliittisilta mielipiteiltään konservatiiviset syntyperäiset pohjoiscarolinalaiset asuvat usein paremmin koulutettujen, muualta muuttaneiden tulokkaiden naapureina.

Osavaltion kahden suurimman sanomalehden Charlotte Observerin ja News & Observerin syyskuussa tekemien haastattelujen perusteella pohjoiscarolinalaiset äänestäjät ovat kiinnostuneita erityisesti taloudesta.

Jo ennen kuin Yhdysvaltain kongressi hyväksyi 700 miljardin dollarin pankkien pelastuspaketin, äänestäjät sanoivat olevansa huolissaan maan taloudesta. Huolet ovat niin painavia, että useat haastateltavat sanoivat olevansa valmiita äänestämään aikaisemmin vastustamansa puolueen ehdokasta.

Republikaaneja aikaisemmin tukenut Becky Herring Charlottesta kertoi äänestävänsä Obamaa, sillä hän uskoo Obaman pystyvän tekemään John McCainia enemmän USA:n talouden hyväksi. Caryssa asuva Mary Davis, joka on niin ikään perinteisesti kannattanut republikaaneja, sanoi olevansa kyllästynyt suuryrityksiä ja rikkaita hyysäävään hallitukseen.

Myös bensiinin hinta ja se, miten ehdokkaat sitä alentaisivat, on haastattelujen perusteella tärkeää useille äänestäjille. Eurooppalaisten voi olla vaikea käsittää asian saamaa huomiota maassa, jossa on tarpeeksi muitakin ongelmia, mutta varsinkin useat republikaaneiksi itsensä luokittelevat haastateltavat sanoivat äänestävänsä bensiinin hinnan alentamissuunnitelmien perusteella.

Puoluelinjat tulivat esille myös terveydenhuollosta ja ulkopolitiikasta puhuttaessa. Demokraateiksi itsensä luokittelevat haastateltavat kertoivat tukevansa Obamaa tämän terveydenhuoltouudistuksen ja Irakin sodasta vetäytymissuunnitelmien vuoksi.

Vaikka suurin osa haastatelluista äänestäjistä ei maininnut Yhdysvaltain suhteita muihin maihin, useille muualta muuttaneille pohjoiscarolinalaisille ne ovat tärkeitä.

Suomalaissyntyinen, 17 vuotta USA:ssa asunut Marika Suominen-Yeh sanoi kannattavansa Obaman ehdottamaa sodan saattamista loppuun mahdollisimman pian. Porvoosta kotoisin olevan diplomi-insinöörin mielestä Obama demokraattina ja sodan vastustajana olisi McCainia paljon tehokkaampi parantamaan USA:n mainetta maailmalla.

McCain ja USA:n kunnia

Ehdokkaiden suunnitelmat maata murjovien ongelmien ratkaisemiseksi eivät kuitenkaan ole ainoita - tai ehkä edes tärkeimpiä - äänestäjiin vaikuttavia tekijöitä. Poliittiset asiantuntijat ovat kyselleet tänä syksynä merkitsevätkö McCainin sotapalvelus, poliittinen kokemus ja varapresidenttiehdokas Sarah Palinin persoona enemmän kuin republikaaneille tällä hetkellä vihamielinen poliittinen ilmapiiri.

Eri mielipidemittaukset näyttävät tukevan oletusta, sillä McCainin ja Obaman kannatusluvut ovat olleet hämmästyttävän lähellä toisiaan, vaikka CNN:n ja Opinion Research -yhtiön tekemän kyselyn mukaan 71 prosenttia amerikkalaisista vastustaa George W. Bushin tapaa hoitaa presidentin tehtäviä.

Demokraatit pelkäävät kuitenkin, että vuosien 2000 ja 2004 tapahtumat uusiutuvat. Tuolloin demokraattien presidenttiehdokkaat Al Gore ja John Kerry olivat vahvoilla ongelmista puhuttaessa, mutta äänestäjät sanoivat, että heidän mielestään Bush oli Gorea ja Kerrya "rehellisempi" ja "päättäväisempi." Bushista tuli presidentti molempina kertoina.

Useat politiikan asiantuntijat sanovatkin, että presidenttiehdokkaan imago voi joko lujittaa tai pyyhkäistä pois äänestäjien ehdokkaan puoluetta koskevat epäilyt. Pelkistetysti republikaanien ehdokkaan on todistettava, että hänellä on ainakin jonkinlainen sydän, kun taas demokraattien ehdokkaan täytyy saada äänestäjät uskomaan, että hänellä on sisua, sanoo politiikan professori Sam Popkin San Diegon yliopistosta.

McCain on kampanjansa aikana korostanut eroa sekä puolueestaan sekä Bushista. Hän esiintyy mielellään poliittisena ristiretkeläisenä ja korostaa sitä, miten hän on usein ollut eri mieltä puoluetovereidensa kanssa ja valinneensa poliittiset taistelunsa moraalisten eikä ideologisten syiden mukaan.

McCainilla on useita ominaisuuksia, joita hänen vastustajansakin ihailevat. Hänen sotavankeutensa Vietnamissa sekä se, että hän haluaa palvella maataan kotona lojumisen ja vaimonsa miljoonien kuluttamisen sijaan vaikuttavat äänestäjiin positiivisesti. Myös hänen yhteistyönsä demokraattien kanssa on kerännyt McCainille irtopisteitä.

Vuoden 2000 presidentinvaalikampanjaan verrattuna McCain on muuttunut. Hän tuntuu olevan vakuuttunut siitä, että näissä vaaleissa kyse on Yhdysvaltain kunniasta. McCain uskoo, että ainoa kieli, jota maan lukuisat viholliset ymmärtävät on kova puhe sotavoimien tukemana. Vaaleissa äänestäjien onkin nyt päätettävä, ovatko he samaa mieltä.

Onko Obama liian liberaali?

Myös Obamalla on useita hyviä puolia. Hän koulutettu, karismaattinen, presidentiksi nuori (47 vuotias) ja etenkin yhdysvaltalaiseksi paljon maailmaa nähnyt ehdokas.

Vaikka Obaman ihonväri on saanut huomiota, ehdokas itse korostaa olevansa kaikkien rotujen edustaja. Hänen kampanjansa on myös onnistunut tekemään selvän eron Obaman ja vanhempien tummaihoisten poliitikkojen välillä. Obamalle, joka kasvoi televisiomoguli Oprah Winfreyn sekä muiden menestyneiden tummaihoisten yhdysvaltalaisten aikana, ihonväri ei ole läheskään yhtä merkittävä osa kampanjaa kuin se oli vaikkapa Jesse Jacksonille, joka pyrki presidentiksi 1980-luvulla.

Myös useat äänestäjät ymmärtävät eron. Esimerkiksi Suominen-Yeh sanoi, että Obama menettää ihonvärinsä vuoksi ääniä "joissakin piireissä, mutta olen positiivisesti yllättynyt siitä, ettei asia ole noussut merkittäväksi vaikuttajaksi."

Sekä poliittisen kentän oikealla että keskellä olevat äänestäjät kuitenkin pelkäävät Obaman olevan liian liberaali. He uskovat verojen nousevan ja valtiokoneiston koon pullistuvan, jos Obamasta tulee presidentti. Suomesta Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin muuttanut Anne Barney huomauttaa, että enemmistö yhdysvaltalaisista ei luota etenkään liittovaltion hallitukseen ja haluaa sen puuttuvan elämäänsä mahdollisimman vähän. Pohjoismaalaisten saattaa olla vaikea ymmärtää tätä, mutta suuri osa Watergate-skandaalin ja Monica Lewinsky -sotkun kokeneista yhdysvaltalaisista pitää valtiota välttämättömänä pahana, jota täytyy sietää, koska parempaakaan ei ole tarjolla.

Obama itse korostaa sitä, että USA:n olisi jo aika jättää 1960-luvun suuret kysymykset rauhaan ja keskittyä nykyajan ongelmiin.

- Se, kannatatko suurta vai pientä valtiota tai rukousten lausumista luokkahuoneissa ei ole nykyään läheskään yhtä tärkeää kuin se, millaisen koulutuksen lapsesi saa tai miten hänen terveydenhuoltonsa on hoidettu, Obama sanoo.

Voikin olla, ettei Obaman kohtalo riipu niinkään eksoottisesta nimestä tai ihonväristä, vaan siitä, ovatko äänestäjät valmiita lähtemään sellaisen ehdokkaan kelkkaan, joka lupaa todellista muutosta. Tärkeä osa muutosta on valtion - tai ainakin kansalaisten valtiota koskevien mielipiteiden - muuttaminen välttämättömästä pahasta ongelmien ratkaisemiseen pystyväksi tekijäksi.

Kirjoittaja on syntynyt ja kasvanut Jyväskylässä ja muuttanut Pohjois-Carolinaan yhdeksän vuotta sitten toimittuaan sitä ennen muun muassa STT:n taloustoimittajana. Hän työskenteli viime kesään asti online-toimittajana ja toimitussihteerinä News & Observer -sanomalehtikonsernissa ja on nykyään globaalien e-kommunikaatiotoimintojen varajohtaja PPD-lääkeyhtiössä osavaltion pääkaupungissa Raleighissa.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious