Presidentin oikeuksien kannatus kasvamassa

A A
9.6.2008 16:03

Sosiaalidemokraattisen puolueen uusi puheenjohtaja Jutta Urpilainen tukee tasavallan presidentin aseman säilyttämistä suunnilleen ennallaan. Hän ei näe tarpeita kajota nykyisiin olennaisiin valtaoikeuksiin. Niistä tärkein liittyy turvallisuuspolitiikkaan.

Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Urpilainen korosti viikonvaihteessa perustuslain olleen voimassa vain muutaman vuoden, joten järkevää on hankkia lain sujuvuudesta ja käytänteistä tapahtunutta enemmän kokemusta. Sosiaalidemokraatit linjaavat asian lopullisesti myöhemmin, mutta puheenjohtajan arviot pohjustavat tilannetta erinomaisesti.

Myös ruotsalaisessa kansanpuolueen viikonvaihteen puoluekokouksessa ilmeni maltillisuus perustuslakia kohtaan.

Hallituspuolueiden halu heikentää presidentin arvostusta ja työskentelymahdollisuuksia on vimmaisuudessaan omituinen.

Suomalaisten selkeä enemmistö tahtoo presidentille suotavan mahdollisimman vankka institutionaalinen määritys. Kun ihmiset valitsevat presidenttinsä suoralla kansanvaalilla, valtaoikeuksien ohentaminen osoittaisi hallituksen halventavan äänestäjien arviointikykyä. Ilmapiiriä voi nimittää ylimieliseksi tai ahneudeksi keskittää kaikki mahti hallitukselle, "minulle itselle".

Valtiollisten instituutioiden välillä on aiheellista vallita tasapaino. Se pitää kansanvallan raikkaana ja vakaana sekä asiantuntevana.

Hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta. Tämä korostaa eduskunnan mahtia. Hallituksen on otettava huomioon, ettei se saa mitä asiaa hyvänsä läpi missä muodossa tahansa parlamentissa. Se joutuu kuuntelemaan eduskuntaryhmiä, sovittelemaan ja laatimaan tämän jälkeen lakiesityksen. Eduskunnan puntarissa siihen tehdään usein täsmennyksiä. Eduskunnan ja hallituksen vuorovaikutus sujuu.

Mikäli presidentiltä riisutaan valta, hän on tarpeeton. Tätä suomalaiset eivät taatusti hyväksy. Ja jos mahti keskitetään hallitukselle, on rakennettu yksinvaltainen järjestelmä. Ehdoton ylivalta turmelee ja rapauttaa järjestelmää. Tämä tiedetään lähi- ja etämenneisyydestä. Esimerkkien luetteleminen tuntuu tarpeettomalta.

Keskustan ja kokoomuksen on syytä harkita tarkkaan, millaiseen muutokseen ne tähtäävät perustuslain täsmennyksissä. Ryhtyvätkö ne todella kansalaisten vastustamaan ponnistukseen? Jos ne tätä hinkuavat, sanoma on muotoiltava selkeäksi. Kansalaiset ottavat aikeeseen kantaa viimeistään eduskuntavaaleissa. Sosiaalidemokraattien mahtivoitto olisi ilmeisen huikea.

Keskustan ja kokoomuksen kannattajissa on runsaasti vallitsevien säädösten tukijoita. Onko heidän ryhmityttävä sosiaalidemokraattien taakse, jotta huonoksi hahmotetut aikeet kyetään torjumaan? Tämä demokratian suoma mahdollisuus on onneksi todellinen, mikäli läheinen puolue pettää. Äänestämällä asiat ohjautuvat vakaille urille.

Pääkirjoitukset

Kommentoi artikkelia