| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot | Sanomalehti opetuksessa |
|
|
|
Vastakkainasettelujen aika väistyi mielistä
Vuoden 1984 alussa Yhdysvalloissa ilmestyi käsikirja "The Yuppie Handbook". Amerikkalaiskirja oli pelkkää pilaa ja parodiaa, mutta Suomessa jako "juppeihin" ja "juntteihin" otettiin heti kuolemanvakavasti. Juppi joutui samaan kastiin kaupunkilaisnousukkaan, rötösherran ja uuden luisteluhiihtotyylin harrastajan kanssa. Juntiksi taas leimautui heti, jos pukeutui maalaismaisen käytännöllisesti, hiihti pertsaa, takerteli virastoissa tai häiritsi muuten asioiden normaalin kiireistä kulkua.
Kiivaan keskustelun taustalla oli yhteiskunnan rakennemuutos. Toisin kuin Länsi-Euroopassa elinkeino- ja luokkarakenteen muutokset, kaupungistuminen, koulutuksen laajeneminen ja televisioiden ilmaantuminen tapahtuivat Suomessa parin vuosikymmenen sisällä. Ajanjakson valtava sosiaalinen ja alueellinen liikkuvuus toimi kulttuurisena sulatusuunina. Uusi kaupunkilainen keskiluokka muodostui ilman keskiluokkaisia perinteitä, taustojaan hävittävistä maalaisjunteista.
Nyt suomalaisten identiteetin muodostus on tasapainottunut. Ajat, jolloin suomalaiset voitiin jakaa selkeästi maalaisiin ja kaupunkilaisiin, ovat jo takana, osoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuore Maamerkit-barometri, joka on osa Sitran vuoden alussa käynnistämää viisivuotista Maamerkit-ohjelmaa.
Yhä useampi suomalainen asuu vuorotellen kaupungissa ja maaseudulla, ja kolmannes kokee olevansa kumpaakin.
Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ovat ylivoimaisesti myönteisiä. Maaseutu on voimavara. Se voimaannuttaa niitäkin, jotka eivät siellä asu. Myös yritysmaailma näkee maaseudulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Ensimmäistä kertaa toteutetun Maamerkit-barometrin viesti on selvä: Maaseutuympäristön virkistävyys on tärkeää suomalaisille ja vaikka moni hakee maalta rauhaa ja hiljaisuutta, maaseutu halutaan silti nähdä vilkkaana ja elävänä, ei laiminlyötynä ja autiona. Yli puolet suomalaisista toivoo, että etätyöt, luomutuotanto, turismi ja muu yritystoiminta kukoistaisivat maaseudulla kymmenen vuoden kuluttua. Vaikka suuri osa suomalaisista uskoo maaseudun autioituvan voimakkaasti, vain muutama prosentti soisi niin käyvän.
Niin ei saakaan käydä. Maamerkit-barometri on selkeä viesti poliitikoille ja puolueille. Siitä ilmenee kansalaisten tulevaisuustahto, jonka pitää näkyä myös tekoina koko maaseutu- ja yhteiskuntapolitiikassa.
