Kaikkea hyvää musiikkia ei tehty ennen vanhaan

27.03.2009 16:29 Juho Hämäläinen

Aion mennä huomenna levykauppaan ja ostaa muutaman äänilevyn. Yksi niistä on Mastodonin uusi Crack The Skye, joka on ahkeran ennakkokuuntelun (kiitos vaan Myspace) perusteella lyhyesti sanottuna raskaan rockin mestariteos. Kas tässäpä pitkästä aikaa bändi, joka on tehnyt selvää jälkeä korvien välissä.

Olen aina karsastanut ”kaikki hyvä musiikki tehtiin sillä-ja-sillä vuosikymmenellä ja nykymusiikki on perseestä” -kitinää. Se on menneeseen jämähtäneiden hämyjen höpinää. Myönnän silti, että kaltaiseni alaa työnkin puolesta seurannut musiikin suurkuluttaja ei enää neljännellä vuosikymmenellään koe jatkuvia ahaa-elämyksiä.

Olihan se toki ennen vanhaan toista. Ollessani 20-vuotias, eli vuonna 1991, ilmestyivät samana vuonna mm. seuraavat albumit:

Metallica: Black Album

Pearl Jam: Ten

Nirvana: Nevermind

Red Hot Chili Peppers: Blood Sugar Sex Magik

Guns N’ Roses: Use Your Illusion I & II

U2: Achtung Baby

Van Halen: For Unlawful Carnal Knowledge

Fishbone: The Reality Of My Surroundings

Primus: Sailing The Seas Of Cheese

Ozzy Osbourne: No More Tears

Soundgarden: Badmotofinger

Nuo kaikki löytyvät edelleen hyllystä. Joku voi siellä jo huudella, että mitä Van Halen tuossa seurassa tekee, mutta satun olemaan aika kova VH-fani, ja F.U.C.K. on ainakin toistaiseksi bändin viimeinen oikeasti hyvä studioalbumi. No More Tears taas on Ozzyn soolotuotannon helmiä, ainakin jos minulta kysytään.

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on silti ollut sekin musiikillisesti varsin oivaa aikaa.

Tässäpä nopeasti hatusta vetäistynä, ei-paremmuusjärjestyksessä kymmenen hyvää kuluvana vuosikymmenenä tehtyä rock-levyä. Siis Mastodonin tuotannon lisäksi…

Muse: Black Holes & Revelations

YUP: Leppymättömät

Danko Jones: Born A Lion

Turbonegro: Scandinavian Leather

System of a Down: Toxicity

Opeth: Watershed

Airbourne: Runnin’ Wild

Audrey Horne: Le Fol

Rammstein: Mutter

Queens of the Stone Age: Songs For The Deaf

Äh, näitähän löytyisi vaikka kuinka paljon, kun vain muistaisi.

Nähtäväksi jää, minkälainen on 2010-luvun saldo. Kovin hyviä ennusmerkkejä ei ilmassa ole. Kuka artisti enää viitsii käyttää aikaa ja rahaa tehdäkseen albumikokonaisuuksia, kun jengi ei osta levyjä vaan imuttaa kaiken netistä. Tai sitten yleisö maksaa enintään pienen kuukausimaksun Spotifyn kaltaisiin kuuntelupalveluihin, joista löytyy miljoonia biisejä. Ja jonka tuotosta musiikin tekijöille lohkeaa vain pieni murunen.

13 kommenttia

Albert Järvinen kirjoitti 27.03.2009 17:25

YUP   :)))))))))))))))))))))))))


Mikko kirjoitti 27.03.2009 17:31

Minä taas näen Spotifyn tyyliset palvelut suurena mahdollisuutena myös musiikin tekijöille. Enää ei välttämättä tarvita levy-yhtiöitä yms. ylimääräisiä välikäsiä, jolloin isompi osa tuloista voidaan antaa myös tekijöille, esimerkiksi hieman Applen App Storen tapaan.

(A) kirjoitti 27.03.2009 23:58

Spotifystä: Onko toimittajalla tarkempaa tietoa Spotifyn rahanjakomallista? Jos mahdollista, olisin todella kiinnostunut kuulemaan siitä enemmän, toistaiseksi en ole onnistunut tietoa mistään onkimaan.

Periaatteessa pidän tuota aivan loistavana palveluna. Esimerkkinä: tälläkin hetkellä kuuntelen PMMP:n uusinta, jota en varmasti olisi koskaan hankkinut levynä tai iTunesista, koska olisin joutunut siitä maksamaan ylimääräistä. Nyt kuitenkin artistille irtoaa edes se pieni roponen, vaikka en luultavasti (kahden kappaleen perusteella) tule enää uudelleen levyä pyörittämään.

Toisekseen: eräs kestosuosikeistani, eli CMX, on taas parin viime päivän aikana tienannut jokusen roposen lisää, kun olen kuunnellut useampia heidän levyjään läpi Spotifyn kautta. Siis siitä huolimatta, että minulla on kyseiset levyt sekä CD:nä että kovalevyllä kyseisiltä levyiltä ripattuna. Se on vaan helppoa soittaa tuon valmiiksi auki olevan sovelluksen kautta, sen sijaan että pitäisi käynnistellä WinAmpia tai asetella levyä soittimeen, ja rahaakaan ei pala kuukausimaksua enempää.,

Eipä muuten kolmaskaan kappale PMMP:tä vielä vakuuta.

Jos nyt kuitenkin on niin, että soittokorvaukset katoavat Spotifyn, levy-yhtiön tai jonkun muun välikäden taskuun, suosittelen lämpimästi artistien heräävän nykypäivään, ja vaativan muutoksia musiikkiteollisuuden rahanjakomalliin. Ymmärrän, että tämä on yksittäiselle kellaribändille vaikeaa, mutta sitä vartenhan erilaisia etujärjestöjä on olemassa.

PS. Neljäs kappale on jo hiukkasen reippaampi. Ja oikeasti kirjoitan nopeammin, tuli, poikkeuksellisesti, vähän jopa mietittyä tätä tekstiä.

(A) kirjoitti 28.03.2009 00:03

Ja justiinsa heti sen jälkeen kun tuon ylläolevan lähetin, vilkaisin mitä toimittajan aiemmista bloggauksista löytyy, ja siellähän jo hieman asiaa valotettiin. Silti en oikein vielä näillä vakuutteluilla suostu uskomaan, että Spotify on se ilmiö joka populaarimusiikin tappaa. Veikkaukseni edelleenkin kallistuu päinvastaiseen: tämä on tapa jolla pystytään edes osittain tarjoamaan kilpailukykyinen vaihtoehto piratismille siten, että artistikin kuuntelusta edes jotain korvausta saa.

Toljanteri kirjoitti 28.03.2009 23:57

YUP...ootko Hämäläinen kuuro vai mitenkä?

pokke kirjoitti 30.03.2009 16:58

Hyviähän nuo Hämäläisen listaamat 2000-luvulla julkaistut levyt ovat kaikki, mutta hyvä olisi muista sekin, että raskaamman rockin ulkopuolellakin julkaistaan jatkuvasti hienoja levyjä.

Jos omistaa monipuolisen musiikkimaun ja vaivautuu etsimään muualtakin kuin ainoastaan soittolistaradion taajuksilta, niin törmää jo sellaiseen määrään hankkimisen arvoista musiikkia ettei siinä normaalituloisen rahat enää edes riitä.

Ja tuo "kuka artisti enää viitsii käyttää aikaa ja rahaa tehdäkseen albumikokonaisuuksia, kun jengi ei osta levyjä vaan imuttaa kaiken netistä"-läppä alkaa olla jo aika väsynyt.

Kyllä, olen ehdottomasti sitä mieltä siitä, että sekä artisti että musiikin julkaisija/kustantaja ansaitsee työstään korvauksen.

On suorastaan merkillistä, että musiikkiteollisuus (ja etenkin levymusiikkiteollisuus) ei ole osannut reagoida ympärillään muuttuvaan maailmaan, vaan seisoo jähmettyneenä ja peloissaan huutamassa vastalauseita ja uhkauksia vähän joka suuntaan, täysin kykenemättömänä minkäänlaisiin uusiin toimintamalleihin.

Nykynuoriso (okei, musiikkia kyllä ostavat kaiken ikäiset, mutta perinteisesti populaarimuusikkia on pidetty nuorison "juttuna") ei selvästikään ole hirvittävän halukas sijoittamaan vähiä pennosiaan muovisiin musiikkirinkuloihin, vaan haluaa musiikkinsa helpommin ja nopeammin aineettomassa muodossa - vaikka sitten laittomasti.

Joko nyt Spotifyn osoitettua musiikin digitaalisen jakelun onnistuvan kuluttajan kannalta helposti ja vaivattomasti aika myöntää, että perinteinen cd-äänilevy alkaa olla aikansa elänyt formaatti?

Terveisin,

Noin 1000 cd-äänitettä omistava ja kokoelmaansa edelleen viikoittain laajentava musiikinystävä.

Teijo kirjoitti 30.03.2009 21:17

Hyviähän nuo Hämäläisen listaamat 2000-luvulla julkaistut levyt ovat kaikki, mutta hyvä olisi muista sekin, että raskaamman rockin ulkopuolellakin julkaistaan jatkuvasti hienoja levyjä.(pokke 30.03.2009 16:58)


Mikäs pakko se on muistaa, jos sattuu pitämään lähinnä raskaasta rockista?

pokke kirjoitti 30.03.2009 22:06

Hyviähän nuo Hämäläisen listaamat 2000-luvulla julkaistut levyt ovat kaikki, mutta hyvä olisi muista sekin, että raskaamman rockin ulkopuolellakin julkaistaan jatkuvasti hienoja levyjä.(pokke 30.03.2009 16:58)


Mikäs pakko se on muistaa, jos sattuu pitämään lähinnä raskaasta rockista?

(Teijo 30.03.2009 21:17)

No äh, joo, huonosti luettu minulta.

"Tässäpä nopeasti hatusta vetäistynä, ei-paremmuusjärjestyksessä kymmenen hyvää kuluvana vuosikymmenenä tehtyä rock-levyä", kirjoittaa Hämäläinen.

Meni eka kerralla tuo rock-sana ohi ja luulin, että tässä haettiin kymmentä hyvää 2000-luvun levyä kaikki musiikinlajit huomioiden. Siksi ihmetytti Juhon listan pelkkää rockmusiikkia sisältävä lista. Ei ihmetytä enää. My bad.

Mutta voi sitä silti tähyillä rock-musiikin karsinasta uloskinpäin.

Toki siinä on olemassa sellainen vaara, että rokkari jotenkin sekoaa ja alkaa ymmärtämään esimerkiksi suomiräppiä ja $$$-hengessä tuotettua tyttöpoppia, kuten meikäläiselle kävi.

Tarkkana pitäisi näissä musiikkihommeleissa olla.

(A) kirjoitti 10.04.2009 21:08

Vielä palaan tähän wanhaan aiheeseen:

Minusta on kovin, kovin surullista että tämä verkkolevitys tuntuu olevan sekä levy-yhtiöille (Johanna Kustannut (sic) ei ole vastannut aihetta koskevaan viestiini) että artisteille itselleen (esim. aiempiin kommentteihini ei ole tässä blogissa vastattu lainkaan) aihe, josta halutaan keskustella vain yksisuuntaisesti. Ymmärrän kyllä, että esimerkiksi Spotiftyn ja levy-yhtiön keskinäinen sopimus voi hyvin olla liikesalaisuus, jota ei haluta kovin tarkalla tasolla julkisesti avata. Silti ihmetyttää, että aiheesta kuitenkin halutaan huudella toimittajan aiemmassa blogientryssään esittämällä tavalla (http://www.ksml.fi/mielipide/blogit/tappaako-spotify-levykaupat/384951), mutta huutoon ei sitten kuitenkaan haluta vastata, jos hiukan liioitellun aggressiivinen kielikuva sallitaan.

Näin maallikon näkökulmasta kun kyse kuitenkin on vain siitä, millä tavalla musiikki tulevaisuudessa jaellaan. Tässä kun mielestäni olisi ihan oikea mahdollisuus vähentää niitä dollarinkuvat silmissään viattomia taiteilijoita riistäviä välikäsiä herkän artistin ja innostuneen kuluttajan väliltä.

gismo kirjoitti 13.04.2009 10:56

Mastodon uusin karseeta pas...Mutta kaikki musiikki on hyvää jos sitä joku kuuntelee.

korho kirjoitti 22.04.2009 17:33

Kovin hyviä ennusmerkkejä ei ilmassa ole. Kuka artisti enää viitsii käyttää aikaa ja rahaa tehdäkseen albumikokonaisuuksia, kun jengi ei osta levyjä vaan imuttaa kaiken netistä.

(Juho Hämäläinen 27.03.2009 16:29)

yle.fi/uutiset/viihde/2009/04/musiikin_laittomat_lataajat_myos_ostavat_eniten_musiikkia__696193.html

Niin. Albumikokonaisuuksien kannalta toki sääli, mutta eikö nyt viimeistään musiikkiteollisuudenkin pitäisi lopettaa irvistelemisensä ja änkyröintinsä ja siirtyä tähän päivään. Ei meinaan ole ensimmäinen tällaisia tuloksia tarjonnut tutkimus kyseessä.

mosul kirjoitti 10.07.2009 07:49

Aion mennä huomenna levykauppaan ja ostaa muutaman äänilevyn. Yksi niistä on Mastodonin uusi Crack The Skye, joka on ahkeran ennakkokuuntelun (kiitos vaan Myspace) perusteella lyhyesti sanottuna raskaan rockin mestariteos. Kas tässäpä pitkästä aikaa bändi, joka on tehnyt selvää jälkeä korvien välissä.

(Juho Hämäläinen 27.03.2009 16:29)

Crack the Skyetä ei voi liikaa kehua. Ymmärrän ettei tällainen totaalinen musiikki kiinnosta kuin osaa ihmisistä, eikä tarkoitus ole käännyttää ketään. Niille jotka saattaisivat kiinnostua, suosittelen lämpimästi. Levy on soinut liki päivittäin huhtikuusta asti eikä se ole vielä tyydyttänyt janoa. Ihmeellisen rohkeasti kasvava bändi ja ihmeellistä musiikkia.

jkal kirjoitti 02.07.2010 23:43

Musiikki on aika laaja käsite,  kuuntelen itse musiikkia mozartista jam rock  bandiin tai gentle giant johonkin ruotsalaiseen humppa kamaan.

USA. Hyvänä kakkosena tulee Iso-Britannia. Tosin ei kannata yleistää- hyviä bändejä löytyy ympäri maailman Wink
Itse kuuntelen blue oyster cult tai sabbathin ensimmäisiä versioita.

Kommentoi

Juho Hämäläinen

Kirjoittaja on kovaääniseen rockmusiikkiin mieltynyt toimittaja. Hän on siitä huolimatta joutunut pitkän uransa aikana haastattelemaan muun muassa Movetronia, Basic Elementiä, Pandoraa ja Spice Girlsiä.

Kuten blogin nimestäkin voi ehkä huomata, on täältä turha etsiä popsensibiliteettiä.

Arkisto