| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot | Sanomalehti opetuksessa |
|
|
|
Marko Ahonen
Siitä miten minä, Marko Ahonen, päädyin bloginpitäjäksi, on kaksi eri versioita. Ensimmäisen teorian mukaan se johtuu komeasta ulkomuodostani ja seksuaalisesta vetovoimastani. Toisen vaihtoehdon mukaan mukaan se liittyy ammattiini. Olen elokuva- ja televisiokriitikko sanomalehti Keskisuomalaisessa. Samat jutut menevät myös Savon Sanomiin ja Karjalaiseen sekä osittain Iisalmen Sanomiin. Tai näin ainakin minulle on kerrottu. Lisäksi kirjoitan mm. videopeleistä. Harrastukseni ovat siis myös työtäni.
Kirjoitustyylini on humoristinen ja tahallisen provosoiva. Siksi minusta pidetään ja siksi minua inhotaan. Olen arjen anarkisti, skeptikko, ateisti, vastarannan kiiski, lyhyllä tähtäyksellä pessimisti ja pitkällä optimisti. Olen vasenkätinen läski, laiska hedonisti, juoppo ja kohtalaisen hyvä ruuanlaittaja. Olen tylsän keskiluokkainen ihminen, jonka mielestä tylsä elämä on parasta elämää. Extreme sucks! Pidän kuluttamisesta, rahasta, teknisistä laitteista ja sateisista kesäilloista. Olen aviomies, vuonna 1999 syntyneen perijättären isä ja kissan ruoka-astian täyttäjä.
Vihaan tyhmyyttä, huuhaata, kaikkea muodikasta ja kiinankaalia. Vastustan kaikkia puolueita tasa-arvoisesti. Kun löytyy puolue, joka ilmoittaa puuttuvansa tavallisen ihmisen elämään mahdollisimman vähän, äänestän sitä. Olen tosin harkinnut Yleissuomalaisen Smurffipuolueen perustamista. Sitten tajusin niitä olevan jo entuudestaan useitakin, vain eri nimellä. Saan palkkaa yli kykyjeni enkä joudu mielestäni maksamaan liikaa veroja.
- Paras koskaan tehty elokuva: Freaks (1932).
- Paras biisi koskaan: Mikki Hiiri merihädässä (Georg Malmstenin laulamana)
- Paras voileipä: Tuore ruisleipä, valkosipulituorejuusto ja kylmäsavulohi.
- Paras kirja: En tunne alaa tarpeeksi hyvin, jotta osaisin valita sellaisen. Tärkein on kuitenkin Richard Dawkinsin Jumalharha (The God Delusion).
- Parhaat kirjailijat: Carl Barks ja Alan Moore.
- Paras kissarotu: Pyhä birma. Meillä asuu sellainen.
- Paras hedelmä: Nektariini, jääkaappikylmä verigreippi tai tavallinen mehukas appelsiini.
- Paras lomakohde: Välimeren rannikko, varsinkin Kreeta ja Kreikka, toki myös Italia.
- Parasta talvessa: Talvessa ei ole mitään hyvää. Jokaikinen talvipäivä menee siihen, että yrittää olla tappamatta itseään.
- Parasta kesässä, syksyssä ja keväässä: Silloin ei ole talvi.
- Tissit vai peppu? Tissit, ehdottomasti. Omanikin ovat melkomoiset.
- Vasta vai vihta? En ole koskaan ymmärtänyt, mitä eroa niillä on. Kumpikin käy. Saunassa en tosin käy. Sauna on typerä keksintö.
- Joulupukin asuinpaikka? Pohjoisnapa. Pyrkikäämme yhteistuumin eroon suomalaisista joulupukkikliseistä.
- Paras viina? Pernod. Kossua ei koskaan.
- Paras viini? Sellainen kuiva, missä on nätti etiketti. Rose on aliarvostettua.
- Paras olut? Ilmainen.
- Huonoimmat pizzantäytteet? Ananas ja jauheliha eivät kuulu pizzaan ja vain hädintuskin pitsaankaan.
- Paras pelikonsoli? Kaikki löytyvät kotoa, käsikonsoleita myöten. Paras on aina se, minkä pelistä olen milloinkin eniten innostunut. Testaan joka vuosi noin sataa peliä.
- Paras peli koskaan? Sori, en osaa vastata. Ehkä jotakin linjalta Zelda ja Final Fantasy tai Pro Evolution Soccer.
Että tällainen tyyppi. Eri mieltä saa olla, en suutu siitä koskaan. Minulta saa kysyä, mitä tahansa. Aivan kaikkeen en ehkä vastaan mutta melkein kaikkeen kylläkin. Minulla ei ole itsetuntoa, joten minua ei voi loukata mitenkään. Teidän ei tarvitse pitää jutuistani tai minusta, kunhan luette niitä. Kommentit ja ideat blogin aiheiksi ovat tervetulleita.
Kaikkea hyvää ja silleen
Marko Ahonen