Turhan eksaktisti en ryhdy JYPin pelaamisen ongelmakohtia ruotimaan, sillä on
myönnettävä, etten ole vielä tällä kaudella nähnyt ainuttakaan
hurrikaanipaitojen peliä. Toistaiseksi olen ollut videoklippien, raporttien
ja tilastojen varassa.
Näiden perusteella voisi ilkeämielisesti todeta JYPin nousseen lauantai-iltana
Hakametsässä uudelle tasolle. Kolmen ensimmäisen ottelun ongelmahan oli se,
että ylivoimalla ei synny tulosta ja alivoimalla kolisee omissa.
Tasakentällisin peli on jotakuinkin kuosissa. No, nyt kolisi sitten
tasakentällisinkin omissa. Ja oikein huolella, kun Ilves teki kaikki
maalinsa viidellä viittä vastaan. Paha takkuturkkien olisi tosin ollut
ylivoimalla osuakaan, kun ainoat JYP-jäähyt vihellettiin ensimmäisen vartin
aikana.
Runkosarjan päättymiseen on huomenna sunnuntaina aikaa tasan puoli vuotta,
joten aikaa kurssin korjaamiseen on. Se on JYPille hyvä, sillä tekemistäkin
ilmiselvästi riittää. Neljän kierroksen jälkeen JYP on johtanut
SM-liigaottelua tällä kaudella reilun kahdenkymmenen minuutin ajan. Sen
aikaa kesti Tuomas Vänttisen 1-0 avauskierroksella KalPaa vastaan. Sen
jälkeen JYP ei ole päässyt johtoasemaan, voittamisesta nyt puhumattakaan.
Neljän ottelun perusteella ei kannata vielä sirotella tuhkaa hallitsevan
mestarin niskaan, mutta seitsemän ottelua kertoo jo vähän enemmän. Tiistaina
Hippokselle saapuu HPK, joka löylytti lauantaina Tapparan. Torstaina JYPin
matka vie Raumalle kauden käsittämättömän hyvin aloittaneen Lukon vieraaksi
ja perjantaina Hippoksella piipahtaa Urheilukanavan tv-ottelussa HIFK. Niin,
JYP-HPK on muuten Urho-tv:n tv-ottelu, joten ainakin tiistain kamppailuun
sopii ennustella Blues-matsin kaltaista, säälittävää alle 3500 katsojan
yleisömäärää.
Näiden kolmen ottelun jälkeen on turha enää korulauseissakaan lässyttää
hyvästä pelillisestä ilmeestä. Ellei pisteitä ole plakkarissa, on
häviämisestä tullut tapa. Tapa, jonka ryhmä on sisäistänyt ja pahimmassa
tapauksessa myös hyväksynyt.
Jyväskyläläisen urheiluyleisön mielenliikkeitä on tällä haavaa erittäin
mielenkiintoista seurata. Takki kääntyy tunnetusti kaupungissa
tuulennopeasti. Jos JYP sattuisi vielä ensi viikon kamppailutkin häviämään,
saapuu lokakuun 6. päivän Ässät-otteluun hädin tuskin kolmetuhatta katsojaa,
eikä kolme päivää myöhemmin pelattava SaiPa-vääntö vedä yhtään enempää.
Tässä on viime aikoina juolahtanut mieleen, että aavistiko markkinointijohtaja
Kari Tyni JYPin sukelluksen? Mies kun kontrolloisi mediaa kernaasti ja tämän
kauden uudistushan olivat lehdistöpaikat, joista ei näe peliä! Avausottelun
häpeällisistä sekä katastrofaalisen huonoista katselupaikoista tosin on
kuulemma edetty sen verran, että nykyiset mediapaikat ovat enää ainoastaan
surkeita. No, allekirjoittanut käy koeajamassa uuden katsomon perjantaina
HIFK-ottelussa. Odotan mielenkiinnolla kahta asiaa: A) näkeekö sieltä
mitään? ja B) onko siellä ylipäätän mitään nähtävää?
Loppuun muuan psykologinen pähkinä itse kunkin purtavaksi. Kuvitellaanpa, että
JYP on jo aika päiviä sitten päättänyt, että ykkössentteri pestataan
marraskuun alkupuolella että saadaan mies edullisen artistiveron piiriin.
Kuvitellaan myös, että joukkue on jo aikapäiviä tiennyt tämän. Joukkue,
jonka runko on täsmälleen sama, kuin Jarkko Immosen mestaroiman joukkueen.
Ja kun kuvittelemaan ryhdyttiin, niin kuvitellaan vielä sellainenkin asia,
että samoihin aikoihin joukkueeseen liittyy yksi kovan luokan puolustaja.
Kuinka tällainen ”odottava tunnelma” vaikuttaa joukkueen tekemiseen. Joo,
tiedetään. Ei ammattilainen saa moisia miettiä. Mutta miettiipä silloin
tällöin kuitenkin.
Sitten jos se sentteri sattuu vielä olemaan joukkueen harjoitusympyröihin
loppukesästä mainiosti sopeutunut Ryan O’Marra, niin johan on. Että jos
O’Marralla olisikin jonkinlainen esisopimus hurrikaanipaitojen kanssa, joka
tietysti kumoutuu, jos mies saa NHL-diilin.
Sateentekijöitä odotellessa pitäisi vielä jollain ”bulgarialaisella” ratkaista
joukkueen maalinteko-ongelmat. Marraskuuhun kun on vielä puolitoista
kuukautta aikaa.
Melkoinen määrä askaretta on JYP-organisaation kaikille toimijoille tarjolla
pimeiden syysiltojen ratoksi.
Niin, ja sen ahnaasti peliä tekevän sentterin JYP tarvitsee pakolla.
Joukkueessa on erinomaisia miehiä ruutuihin 2.-4., mutta ei ainuttakaan
ykkösviulun soittajaa. Ilman sitä orkesteri soi vaisusti – ja soitanta
päättyy aikaisin keväällä.
Artikkeliin liittyvät artikkelit:
