Sain tuossa jokunen viikko takaperin puhelun maajoukkueen valmentajalta Petri Kettuselta, hän kysyi olisinko valmis edustamaan Suomea neljän maan turnauksessa Tšekin Brnossa. Vastausta ei tarvinnut kauan miettiä, sillä olin tuon päivämäärän kalenteriini merkinnyt jo aiemmin kesällä takareittäni kuntouttaessani.
Elokuun lopulla tuo tavoite kuitenkin tuntui hieman kaukaiselta, sillä lenkkipolkujen ylämäet jouduin etenemään vielä tuossa vaiheessa kävellen koska vasen jalkani ei suostunut kovinkaan elastiseen toimintaan. Tuskallisesta etenemisestä huolimatta omassa päässäni kiilui mahdollisuus pelata joulukuussa 2010 täpötäydessä Hartwall areenassa MM-otteluita.
Kun vihdoin pääsin tositoimiin Brnon upeassa urheiluhallissa Sveitsiä vastaan ja huomasin pysyväni kansainvälisessä vauhdissa mukana, fiilis oli sanoinkuvaamattoman loistava. Itseluottamuksen kasvaessa vaihto vaihdolta ja peli peliltä sain rentoutta tekemiseeni ja kokonaisuutena turnaus onnistui kohdaltani loistavasti. Lopulliseen MM-rosteriin on toki vielä reippaasti matkaa, mutta tavoitteeni kuitenkin kirkastui entisestään, sillä mikäpä olisi sen parempi paikka antaa näyttöjä kuin onnistuneet pelit juuri maajoukkueen riveissä.
Positiivisin yllätys maaotteluissa omalla kohdallani oli se, että yhdessäkään ottelussa omassa päässä ei kolissut ja huomasin halutessani pystyväni myös hyvään puolustuspelaamiseen ;) Toki maajoukkueen kurinalainen pelitapa ja huolellinen keskittyminen pitävät kansainvälisten otteluiden maalimäärät kohtalaisen hyvin kurissa ja kontrasti juuri puolustuspelaamisen osalta kotoisiin liigamatseihin on todella suuri.
Happeen riveissä puolustuspelaaminen ei toistaiseksi ole vielä täysin putkeen mennyt ja ”liikevaihto” onkin ollut monessa ottelussa kohtuullisen suuri. Taannoisessa Joensuun maalirikkaassa mittelössä maaleja mätettiin ennätystahtiin. Verkko heiluteltiin ottelussa yhteensä 21 kertaa. Onneksemme teimme noista maaleista 12, joten pistepotti matkasi mukanamme kahden tunnin dopingtestien jälkeen Jyväskylään.
Joukkueemme on pelannut koko kauden todella värikästä salibandya ja tulokset näkyvät myös maalisuhdesarakkeessamme. Olemme kärkipäätä, niin tehdyissä kuin päästetyissäkin maaleissa. Tosin pelitapamme ja taidokkaat yksilöt mahdollistavat tällä kaudella sen, että voimme lähteä mukaan myös ns. ”maalintekokilpailuihinkin”. Jos kuitenkin haluamme keväällä pelata play off -pelejä ja menestyä niissä, tarvitsemme ehdottomasti tiiviimmän ja uhrautuvamman hirvilauman puolustuspäähän. Allekirjoittanut hirvikin lupaa ottaa ensimmäisen mustikan pohkeeseen ja peittomerkinnän Lahden Veken tilastoihin…
Seuraavissa kahdessa kotiottelussamme saamme vastaan joukkueet jotka ovat sarjataulukossa alapuolellamme. Kohtaamme OLS:n 29.11 ja NST:n 2.12. Näiden otteluiden tuloksista riippuu paljolti se, mikä sijoituksemme sarjassa tulee olemaan. Kaksinkertaisessa sarjassa ei yksinkertaisesti ole varaa notkahduksiin. Nimenomaan näissä kahdessa ottelussa mitataan oman pään ja sen toisen oman pään kestävyyttä, sillä se on varmaa, että maalintekovoimassa kumpikaan vastustajista ei meitä kykene haastamaan!
Tervetuloa seuraamaan tarinaamme Monitoimitalolle!
Lasse Riitesuo
