Salibandyliigan runkosarja on nyt pyörähtänyt käyntiin ja joukkueilla on 3-6
peliä takanaan. Pelejä on vielä todella paljon jäljellä, mutta jo nyt voi
vetää kaudesta ensimmäisiä pieniä johtopäätöksiä. Selkein näkynyt asia on
se, että seurojen valmentajat ja pelaajat eivät tällä kertaa jauhaneet
kauden avausseremonioissa pelkkää potaskaa ja markkinointijargonia, vaan
sarjasta on todellakin tulossa ennätystasainen. Toki pelejä on pelattu vasta
vähän, mutta tulokset ovat menneet niin reippaasti ristiin, että tänä vuonna
jokainen peli todellakin ratkeaa vasta viimeiseen summerin pärähdykseen. On
hienoa nähdä, että pelejä ei ratkota avauskentän esittelyllä, maaotteluiden
määrällä tai linja-auton verhoilujen laadukkuudella. Jokainen joukkue joutuu
pelaamaan jokaisen ottelun tosissaan, mikäli haluaa kerätä pelimerkkejä
pistepussiinsa.
Tasaisuus tuo täysin uusia ulottuvuuksia sarjalle ja koko lajille. Pelit ovat
varmasti paljon tunteikkaampia ja miellyttävämpiä seurata kun kentällä on
panosta ja asennetta. Pelitavat, taktiikka ja harjoittelu ovat kehittyneet
siten, että enää ottelua ei välttämättä voita se jolla on parhaat pelimiehet
rosterissaan. Pelkkä taito ja ilmaveivit eivät vie joukkuetta voittoputkeen,
vaan joukkueella täytyy olla toimiva pelikirja ja roolitus. Tämä taas johtaa
siihen, että tällä kaudella entistä selvemmin jokainen joukkueen jäsen on
erittäin tärkeä. Pelejä pelataan joukkueena, ei yksilöinä. Salibandy on
vielä niin nuori laji, että muutamia vuosia sitten oli mahdollista puskea
eteenpäin ilman suurta taktiikkaa ja luottaa siihen, että parhaat äijät
niputtaa vastustajan kolmoskentän pakit solmuun. Nyt peli on todellista
pääsarjatason urheilua. Videopalaverit, taktiikkataulut ja sovittu pelitapa
ovat nousseet tärkeään rooliin.
Tasaisuus tuo lajille paljon hyvää, mutta se tuo keskikastin seuroille myös
paljon paineita. Esimerkiksi Play Off- paikkaa ei saavuteta sillä, että
otetaan pisteet sarjataulukossa alempana majailevilta joukkueilta. On
otettava isoja askeleita jotta päänahkoja kerätään ennakkoon kovemmilta
vastustajilta. Hieno esimerkki tästä on kauden avausottelumme Erää vastaan.
Hyvä peli molemmilta joukkueilta, mutta lopulta hävisimme jatkoajalla. On
totta, että pelasimme hyvin. On myös totta, että haastoimme hyvin yhden koko
sarjan mestarisuosikeista. Mutta sarjataulukko on armoton, hyvällä pelillä
saadusta tappiosta palkintona on 0 pistettä. Siksi kukaan ei saa olla liian
tyytyväinen tappioon. Pelin tasoon voi olla tyytyväinen, mutta ei
pistemäärään. Tavoite on olla keväällä 8 parhaan joukossa, eikä sitä
saavuteta siten, että hävitään ennakkosuosikeille vain yhdellä tai kahdella
maalilla.
Tässä tavoitteessa meitä auttaa asenne. Asenne on tasaisessa sarjassa erittäin
tärkeää. Otteluun ei pidä lähteä altavastaajana. On aivan sama mitä
vastustajan pelaajien paidoissa lukee, ne ovat pelkkiä nimiä. Pelit
ratkaistaan kentällä. Kaksinkamppailut ratkaistaan sekunneissa. Tasaisessa
sarjassa pitää lähteä voittamaan joka ikistä ottelua, erää, vaihtoa ja
yksittäistä tilannetta. Nöyristelyn ja kunniallisten tappioiden hakemisen
aika on ohi. Jokaisesta pallosta lähdetään taistelemaan kovalla asenteella
ja itseluottamuksella. Tätä ideologiaa ovat valmentajat meille syöttäneet ja
me olemme sen vastaanottaneet.
Toivomme, että asenne ja taisteluntahto tarttuvat myös kannattajiimme. Elämä
ja tasainen runkosarja ovat molemmat melko kovia ja raadollisia. Niissä ei
pärjää eikä saavuta mitään jos ei uskalla laittaa itseään likoon ja yrittää.
Oikealla tahtotilalla ja asenteella voi selvitä vaikeista hetkistä ja
ikävistä päivistä. On turha katsoa SSV:tä tai naapurin Volvoa kieroon ja
kadehtia itsensä hermoromahduksen partaalle. Ennemmin kannattaa ottaa
toiminnalleen joku suunta, jotain johon voi itse vaikuttaa, jotain johon
uskoo, jotain jolle voi antaa itsensä. Elämässä on oltava jotain tai joku,
joka voi joskus palkita. Kannattajat voivat myös auttaa meitä katsomosta
käsin. Tervetuloa Monitoimitalolle mukaan taisteluun!
Seuraava mahdollisuus kannustaa Happeeta Salibandyliigan runkosarjassa on tänä
lauantaina 17.10. klo 18.30. Otteluna on Happee – Oilers (Espoo).
Jaska Kunelius