Hornetille kunnon seuraaja

Kun 1990-luvun lamavuosina Suomeen päätettiin hankkia F-18 Hornet -hävittäjät, päätös oli iso linjaus suomalaisessa puolustus- ja ulkopolitiikassa.

Siihen saakka Suomi oli tasapainotellut asehankinnoissa idän ja lännen välissä. Neuvostoliittolaiset Migit ja ruotsalaiset Drakenit olivat ilmavoimien työkaluja Suomen ilmatilan valvonnassa. Myös panssarivaunuja ja muita aseita ostettiin idästä sekä lännestä.

Hornetit niittasivat Suomen osaksi Yhdysvaltojen ja Naton puolustusvälinestruktuuria. Hornetit olivat moderneja hävittäjiä, ja ne tulivat Suomeen vielä ykkösluokan aseistuksella.

Se oli viesti.

Suomen ilmavoimat olivat Hornetien ansiosta vahva voima Pohjolassa.

Sittemmin Suomi liittyi EU:hun mutta on silti pysyttäytynyt Naton ulkopuolella, vaikka useat puolustusjärjestelmämme ovat Nato-yhteensopivia.

Hornetien hankinnan ratkaisevien päätöksen aikana puolustusministerinä oli Elisabeth Rehn (r.). Naispuolustusministeri pehmitti ostoa ainakin kansan silmissä.

Hornetien seuraajien valinta on edessä noin kymmenen vuoden päästä. Hankinnan valmistelu alkanee jo lähivuosina.

Julkisuudessa on väitetty, että Suomella ei ole enää varaa ostaa Hornetien kaltaisia kalliita lentokoneita. Tämä ei pidä paikkaansa. Bruttokansantuotteeseen verrattuna tulevan sukupolven hävittäjät eivät maksa yhtään sen enempää kuin Hornetit aikanaan.

Suomen on syytä valmistautua ostamaan Hornetien seuraajaksi jälleen suorituskykyiset koneet – ja riittävästi niitä.

Puolustuspoliittisen peruslinjauksemme, liittoutumattomuuden, uudelleen arviointi olisi myös järkevää. Nato ei enää ole kylmän sodan vuosien kaltainen voima. Se on nykyisin heikompi ja hajanaisempi kuin vahvuuden aikaan mutta Suomelle se olisi juuri siksi ja silti sopiva viiteryhmä.

Koulutus on ollut kansallisen menestymisemme pohja. Kansakouluasetus 1866 loi kehityskulun, joka on nykyisen hyvinvointimme takana.

OECD:n laskelmien mukaan korkea-asteen koulutettujen osuus on Suomessa nykyisin kahdeksanneksi korkein maailmassa.

Kehittyneissä maissa korkea-asteen koulutettuja on noin 30 prosenttia. Meillä luku on 38 prosenttia. Paras koulutustaso on Kanadassa. Siellä korkea-asteen koulutus on 51 prosentilla.

Suomi on jo suhteellisesti laskussa koulutustasossa. Meitä koulutetumpia ovat muun muassa britit, eteläkorealaiset, uusseelantilaiset, amerikkalaiset, japanilaiset ja israelilaiset.

Olisiko meillä kansallisen koulutustason noston aika?

Kyllä. Suomalaista koulutusjärjestelmää on syytä kehittää niin, että entistä suurempi osa nuorista käy lävitse ammattikorkeakoulutason tai yliopistotason koulutuksen.

Nyt liian moni halukas jää opiskelupaikan ulkopuolelle tai joutuu hakemaan vuosia paikkaansa. Toisaalta koulutuspaikan saaneiden valmistumista pitää vahtia nykyistä enemmän. Voisiko olla niin, että keskeyttäjiltä perittäisiin opintotuet takaisin ja laskutettaisiin koulutuksesta hinta.

Valmistujat eivät välttämättä ole sen parempia työntekijöitä kuin keskeyttäjät mutta heillä on enemmän sitkeyttä ja jatkopotentiaalia.

Suomea pitää kehittää. Koulutus on tie parempaan tulevaisuuteen.

Uusimmat

Kolumni

Ahdistunut sielu risassa ruhossa

Pottatyttö valloitti maailman

Mestari- kokeista parhaat

Kolumni: Mies kysyi neuvoa autoa ostaessaan, rasti seinään

Jukka Oksaharjun kolumni: Finnairin palkkiosotku on kuprun huippu

Kolumni: Viihdekeskuksen käyttö lähti lapasesta

EU-parlamentin syksy alkaa metsäpolitiikalla

Uusvanha on nyt muotia

Mafian verilöyly katkaisi italialaisten lomanvieton

Lontoosta Dohaan on pitkä matka

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.