Kilpavarustelu vei Kuuhunkin

Lähipäivinä muistellaan astronautti Neil Armstrongin historiallista kuukävelyä 40 vuotta sitten. Kuun valloitus oli kiihkeä kilpajuoksu mutta kiinteä osa kylmän sodan johtavien suurvaltojen kilpavarustelua.

Lähiavaruutemme valloitus tapahtui vauhdikkaasti, koska ydinasevallat tajusivat nopeasti avaruuden sotilaallisen merkityksen. Kylmän sodan ydinasevarustelun rintamat siirtyivät ohjuskokeista avaruuteen heti, kun se oli teknisesti mahdollista.

Sputnik-1, Laika-koira, Luna-luotaimet ja Juri Gagarin olivat osoittaneet, että venäläisillä oli kyky siirtää teknisiä järjestelmiään - eli siis joukkotuhoaseita - avaruuteen ja takaisin. Esimerkiksi Laikan kantorakettina toimi mannertenvälinen ballistinen ohjus SS-6.

Amerikkalaisille tuli hätä. He olivat aloittaneet omat "avaruuskokeensa" jo vuonna 1949 ampumalla apinoita taivaalle saksalaisilta toisen maailmansodan lopussa vallatuilla V-2-raketeilla, mutta venäläisten etumatka paljastui nopeasti pelottavaksi. Lokakuussa 1961 presidentti John F. Kennedy muutti dramaattisesti Yhdysvaltain avaruusohjelman tavoitetta: Maata kiertävien lentojen sijaan tavoitteeksi määrättiin amerikkalaisastronautin turvallinen menopaluu Kuuhun vielä 1960-luvun aikana.

Kuun valloittamiseen tähdännyt amerikkalaisten Apollo-ohjelma onnistui tavoitteessaan. Kuussa kävi kaikkiaan 12 astronauttia. Sen sijaan Neuvostoliiton kuuohjelma epäonnistui pahasti lähinnä N1-kantorakettien ongelmien vuoksi. Takaiskujen vuoksi Neuvostoliitto vaikeni miehitettyjen kuulentojen ohjelmastaan hajoamiseensa asti.

KUUN valloituksen ratkettua suurvaltojen avaruuskiinnostus suuntautui nopeasti toisaalle. Apollo-ohjelman loppupään kuulennot peruttiin. Jo 1970-luvun alussa Neuvostoliitto lähetti avaruuteen oman Saljut-asemansa ja Yhdysvallat lyhytikäisen Skylabin. Avaruusasemakilpailun Yhdysvallat luovutti suosiolla Neuvostoliitolle, joka jatkoi Saljut-ohjelmaansa legendaarisella Mir-asemalla.

Avaruusasemien sijaan Yhdysvallat keskittyi sukkulaohjelmaansa, jonka menestys osaltaan kiihotti presidentti Ronald Reaganin "Tähtien sota" -varusteluohjelmaansa. Lopulta kilpavarustelu Maassa ja avaruudessa maksoi niin mielettömiä summia, ettei Neuvostoliitto pystynyt siihen enää vastaamaan vaan romahti omaan varustelukierteeseensä.

Kokonaan amerikkalaiset eivät ole Kuuta hylänneet. Columbia-avaruussukkulan tuhoutumisen jälkeen vuonna 2003 presidentti George W. Bush ilmoitti aikeista lähettää astronautteja Kuuhun vuoteen 2020 mennessä tavoitteenaan pysyvästi miehitetty tukikohta.

Kolmas ihmisen avaruuteen lähettämään onnistunut maa Kiina tähtää kunnianhimoisella avaruusohjelmallaan kiinalaisen "taikonautin" käyntiin Kuussa niin ikään vuonna 2020.

Kiinan avaruusohjelma alkoi virallisesti jo vuonna 1956, vuotta ennen Neuvostoliiton Sputnik-1:n lentoa ja kaksi vuotta ennen Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n perustamista. Mao Tsetung asetti miehitetyn kuulennon kansantasavallan tavoitteeksi jo vuonna 1958.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Kolumni

Ei mitään mätää Tanskan- maalla

Kolumni: Surkean pieni MM-joukkue ei ole koko kuva

Liian kova hyppääjä jää ulos Lontoosta

Bemarin vilkkuja ja talousennusteita

Yksin kotona 2017

Olkaa välillä hiljaa

Sano se rumasti

Öinen autopesu ja konttailua takapenkillä

Poliittisten hokemien maa

Eihän Seacrest ole sama asia ollenkaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.