Löysä tenttien arvostelu syö uskottavuutta

Tämä juttu syntyi oman kokemuksen ja opiskelukavereiden kanssa vaihdettujen kokemusten seurauksena. Aloitin kirjoittamalla tämän kolumnin ja laitoin sen luettavaksi eräälle opiskelijoiden keskustelupalstalle. Se sai aikaan vilkasta keskustelua ja käytän siellä esitettyjä kommentteja jutussani.

Monien oppiaineiden kirjatentit yliopistossa ovat yleinen naureskelun ja ihmettelyn aihe. Jokaisen tenttipäivän jälkeen opiskelijat ihmettelevät, kuinka siitäkin tentistä tuli hyvä arvosana, vaikka valmistautuminen oli olematonta ja tenttivastaukset omasta mielestä surkeita.

Olen itsekin saanut kiitettäviä arvosanoja tenteistä, joihin valmistautuminen on ollut olematonta. Olen aloittanut lukemisen edellisenä iltana ja selaillut kirjoja, tai lukenut vain joitakin taktisesti valittuja lukuja. Minusta on tuntunut, että en ole tiennyt tentissä esitetyistä kysymyksistä mitään. Silti olen vastannut. Olen runoillut tenttivastauksia ja käynnistänyt "puppugeneraattorin". Toki takana on useamman vuoden yliopisto-opintojen tuomat pohjatiedot ja työkseni kirjoittavana toimittajana saan kyllä aina jotain tekstiä paperille syntymään.

AINA EN olisi itsekään päästänyt itseäni tentistä läpi, niin hatarilta ja tuulesta temmatuilta omat vastaukseni ovat tuntuneet. Silti olen saanut kiitettäviä arvosanoja aineopintotasoisista tenteistä. Kolmen kirjan tentti, josta saa seitsemän opintopistettä, vaatisi laskennallisesti noin 120 tuntia työtä, mutta todellisuudessa ne voi käydä nappaamassa muutaman tunnin lukemisella.

Helppoa? Aika masentavaa minusta.

Miksi sitten edes mennä tenttiin, johon on valmistautunut huonosti ja läpipääsy on epävarmaa? Koska kokemus on opettanut, että jotain kannattaa raapustaa paperille aina, sillä sekin kelpaa monille tentaattoreille läpipääsyyn.

Jos opiskelisimme akateemisen tiedeihanteen lailla vain tiedon ja oppimisen vuoksi, tenttejä ei edes tarvittaisi. Aikuisten ihmisten pitäisi olla itse vastuussa oppimisestaan. Voiko yliopistoa syyttää siitä, jos itse suorittaa opintojaan vasemmalla kädellä? Voi, sillä jos ei mitään vaadita ja rima on matalalla, kuka viitsii nähdä vaivaa.

Todellisuus on kuitenkin se, että monet haluavat yliopistosta tutkinnon, jotta pääsevät uralle. Kun opiskelijoilta puuttuu sivuaineopintoja, monissa kirjatenteissä käydään "hakemassa helppoja noppia".

EN SANOISI meidän olevan ylikoulutettuja. Pikemminkin lumekoulutettuja. Lepsu arvostelu syö koulutuksen uskottavuutta. Jos itse pääsee vähällä, ei usko muidenkaan ponnistelleen tutkintonsa eteen.

On tietysti niitä tunnollisia opiskelijoita, jotka lukevat kirjoja viikkokaupalla. Ja ne jotka eivät osaa pyöritellä sanoja sujuvasti, eivät välttämättä pääse tenteistä läpi näin huonolla valmistautumisella. Ja eivät kaikki tentaattorit ole yhtä lepsuja, linjat vaihtelevat rajusti. On myös aineita, joiden tentit ovat tunnetusti vaativia.

Mietin, uskallanko julkaista tätä kommenttia. Parin viikon sisällä olisi jälleen seuraava kirjatentti ja tentaattorihan saattaa terästäytyä nimeni kohdalla: "Ai sitä halutaan tiukkaa arviointia, saakoon sitten!" Myöskään kaikki opiskelijatoverit eivät ehkä iloitse siitä, jos tenttien läpipääsyn rima nousee.

Jonkun on silti sanottava kaikkien tiedossa oleva asia ääneen.

Pitemmällä tähtäimellä on sekä yliopiston että opiskelijoiden etu, mikäli voimme luottaa siihen, että yliopisto ei ole läpihuutojuttu.

Kirjoittaja on journalistiikan opiskelija ja Keskisuomalaisen vakituinen avustaja.

Uusimmat

Kolumni

Olipa ohjelma, tehkää perässä

Kavennetaan tuloeroja, panostetaan koulutukseen

Lyhyet

Kun Saarasta tuli meidän tyttö

Ajellaan ihan muina Räikkösinä

Ne ihmeäijät

Superväkevä Juhani-passio

Suomessa osataan sittenkin palvella

Kolumni: Sinua vedätetään – huutokauppa-tosi-tv ei ole totta nähnytkään

Kolumni: Torilla tavataan, Saara

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.