Menestyvän Jyväskylän askelmerkit

Jyväskylän kasvutarina on hyvä esimerkki siitä, miten pienestä kyläpahasesta kehittyy maakuntansa ykköskaupunki ja eräs koko maan merkittävimmistä aluetalouksista.

Monet aluekasvun elementit ovat työskennelleet Jyväskylän hyväksi. Itse itseään vahvistavat voimat loivat Jyväskylälle positiivisen kasvukierteen. Matkan varrella on ollut sattumia, määrätietoista kehittämistä, innovaattoreita sekä positiivisia mielikuvia ja odotuksia.

Hyvien vesiliikenneyhteyksien päässä oleva markkinapaikka sai kaupunkioikeudet 1837. Kaupungissa asui eteenpäin katsovia ihmisiä, ja tänne perustettiin suomenkieliset oppikoulut ja suomenkielinen seminaari. Kielikuva Jyväskylästä Suomen Ateenana syöpyi kollektiivisena suomalaisten mieliin.

Ajatus omasta yliopistosta eli jo 1800-luvulla ja toteutui vaiheittain 1900-luvun kuluessa. Jyväskylä saavutti asemansa eräänä maan halutuimpana opiskelu- ja asuinpaikkana.

Teollisuus kehittyi myös osin onnekkaasti. Ratkaisevaksi muodostui puunjalostusteollisuuden synty ja valtion päätökset sijoittaa aseteollisuutta Jyväskylään. Tästä kehittynyt metalliteollisuus vei vauhdilla Jyväskylää eteenpäin sotien jälkeen.

Jyväskylän seudun kasvu jätti jälkeensä muut Keski-Suomen alueet jo ennen sotia, vaikka suuri kaula syntyi vasta sotien jälkeen. Jyväskylä ohitti kasvussa myös itäisen Suomen merkkikaupungit, Mikkelin ja Kuopion, mutta ei Oulua ja Tamperetta.

Mitkä tekijät synnyttävät dynaamisen, elinvoimaisen aluetalouden? Tutkimusten mukaan alueellisen kilpailukyvyn tärkeät tekijät ovat osaamispääoma, innovatiivisuus, keskittyminen, saavutettavuus sekä houkutteleva asuinympäristö. Pärjätäkseen jatkossakin Jyväskylän tulee olla saman aikaisesti ”Välkkylä”, ”Säihkylä”, ”Täyskylä”, ”Lähikylä” ja ”Hyväkylä”.

VÄLKKYLÄ. Osaamispääoma on Jyväskylässä hyvällä tasolla. Keskeinen ongelma on, miten vielä suurempi osa täällä valmistuvista nuorista tulevaisuuden tekijöistä saataisiin jäämään alueelle.

SÄIHKYLÄ. Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat Jyväskylän seudulla maan keskitasoa korkeammat, mutta jälkeen jäädään reilusti juuri Oulun ja Tampereen tasosta. Pelle Pelottomia tarvitaan lisää. Potentiaalia on esimerkiksi ict:n, kyberin ja biotalouden piirissä.

TÄYSKYLÄ. Kasautumisedut johtavat tuottavuuden kasvuun, joka taas tuo alueelle kasvua.

LÄHIKYLÄ. Liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat avainasemassa myös sijainniltaan edulliselle Jyväskylälle. Yhtey­det maan dynaamisempaan osaan, Helsinkiin tulee saada nopeammiksi ja vaivattomimmiksi. Pitkällä tähtäimellä parasta olisivat oikorata ja nopeat junat.

HYVÄKYLÄ. Menestyvä alue vetää puoleensa osaavia ja luovia ihmisiä. Jyväskylällä on käynnissä monia merkittäviä hankkeita, mutta kulttuurin kartalla kaupunki jää näkymättömäksi. Surkuhupaisinta on konserttitalon rakentamisen lykkäys vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori. Hän johtaa osa-aikaisena Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelmaan kuuluvaa Jyväskylän osahanketta.

Uusimmat

Kolumni

Viriilit miehet ja Vanhanen

Mainos muuttaa muotoa

Kolumni: Suomalainen melankolia on kaukana nepalilaisen television ilonpidosta

Elisabethissa tiivistyy suomalaisuus

Herra C from 1999

Keski-Suomen talous kasvaa hyvältä pohjalta

Onko jotain uusimatta?

Kyse on myös rahasta

Lyhyet

Peukalolla kyyti ja kahvit

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.