Mielikuvia ja faktaa muuttoliikkeestä

Suomalaisten mielikuvat Jyväskylästä asuinpaikkana ovat hyvät. Taloustutkimuksen tuoreen Muuttohalukkuus-kyselyn mukaan Jyväskylä on toiseksi halutuin muuttokohde Tampereen jälkeen.

Jyväskylän seudun muuttomarkkinoilla onkin säpinää. Ajanjaksona 2010–2014 seudulle muutti muualta Suomesta yli 36 200 ihmistä. Mutta vastaavasti alueelta muutti pois 34 400 ihmistä.

Jyväskylään muuttaneiden osuus kantaväestöstä on 20,9 ja pois lähteneiden 19,8 prosenttia. Viidenneksen vaihtuvuus tuotti noin prosentin nettokasvun väkiluvussa viiden vuoden aikana.

Myös esimerkiksi Oulussa ja Kuopiossa vaihtuvuutta on paljon eli suuret muuttovirrat kulkevat kumpaankin suuntaan. Tampereellekin muuttajia on paljon, mutta poismuuttajia ei niin paljon. Väkiluku onkin kasvanut siellä nopeasti.

Tulo- ja lähtömuutto näyttävät kulkevan paljolti käsi kädessä. Kun toinen on suurta, niin on toinenkin, ja päinvastoin. Ilmiö on yleismaailmallinen.

Miksi? Ketjutus-selityksen mukaan poismuuttaneilta vapautuu työpaikkoja ja asuntoja tulokkaille. Myös muuttoalttiuden kasvu jo kerran muuttaneilla selittää asiaa. Monissa tutkimuksissa on havaittu aikaisemman muuton lisäävän uuden muuton mahdollisuutta huomattavasti.

Jyväskylän osalta ilmeinen selitys on sen vahvassa opiskelijakannassa. Jyväskylä saa muuttovoittoa vain nuoremmissa ikäluokissa, kun jo yli 25-vuotiaissa ja tätä vanhemmissa ikäluokissa maassamuutto on tappiollista, hyvästä imagosta huolimatta.

Jyväskylä vetää nuoria opiskelemaan joka puolelta. Suuri osa muuttaa valmistuttuaan pois. Alle 25-vuotiaiden osuus tulomuuttovirrasta on lähes 60 prosenttia ja lähtömuuttovirrasta 50 prosenttia.

Mutta moni vastavalmistunut haluaa jäädä Jyväskylään. Näin Jyväskylän työttömyysaste pysyttelee korkealla. Uusia työpaikkoja kuitenkin syntyy pitemmällä aikavälillä.

Alue-eroja työttömyydessä ja muuttoliikkeessä on selitetty kahdella tapaa. Ensimmäisen selityksen mukaan talouden sopeutumisprosessit ovat hitaita. Palkat eivät reagoi erilaisiin alueellisiin työmarkkinoihin. Investoinnit eivät suuntaudu alueiden tuotantokustannuserojen mukaan. Muuttamisen tiellä on paljon esteitä.

Aluetalouksien jähmeä sopeutuminen johtaa siihen, että työmarkkinoilla vaikuttavat häiriöt kestävät pitkään estäen alueelliseen tasapainoon pääsyä.

Vastakkaisen selityksen mukaan mitään epätasa-arvoa ei ole. Havaitut alue-erot kuvaavat suoraan ihmisten preferenssejä: ihmiset asuvat siellä, missä heidän hyvinvointinsa on suurin. Työpaikkojen puutetta korvaavat esimerkiksi halvempi asuminen tai muuten mukava elinympäristö.

Ei ole tutkimuksellista varmuutta siitä, kumpi teoria on oikea. Jyväskylänkin tilanne voi puoltaa molempia seli­tyksiä.

Nuoret eivät halua jättää kivaa opiskelukaupunkiaan, vaikka elämä olisi muuten kitkuttelua. Toisaalta monet esteet hidastavat työmarkkinoiden tasapainoon pääsyä.

Näitä esteitä raivaamalla erot alueellisessa työttömyydessä pienenisivät.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori.

Uusimmat

Kolumni

Viriilit miehet ja Vanhanen

Mainos muuttaa muotoa

Kolumni: Suomalainen melankolia on kaukana nepalilaisen television ilonpidosta

Elisabethissa tiivistyy suomalaisuus

Herra C from 1999

Keski-Suomen talous kasvaa hyvältä pohjalta

Onko jotain uusimatta?

Kyse on myös rahasta

Lyhyet

Peukalolla kyyti ja kahvit

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.