Talouspolitiikan satunnaiskulku ja ennustaminen

Keskustelu yhteiskuntasopimuksesta, nykynimeltään kilpailukykypaketista, käy kuumana kaikilla areenoilla tällä hetkellä. Hallituksen esittämiä pakkolakeja on haluttu välttää, jotta kuluttajien ostovoima ei radikaalisti alenisi, kun julkisen sektorin alijäämäistä budjettitaloutta ja pahenevaa velkasuhdetta yritetään korjata.

Viime viikolla ”osayhteiskuntasopimuksen” orastavan hyväksymisen jälkeen hallituksen kärkiministerit tulivat ulos leveä hymy kasvoillaan siitä, että oli päästy edes jonkinlaiseen alkuun laajan sopimuksen hyväksymisessä.

SAK:n useiden jäsenliittojen hallitusten tekemien hylkäävien päätösten jälkeen olemme kuitenkin muutamassa päivässä ottaneetkin yhden askeleen eteen ja kaksi taakse osasopimuksen hyväksymisen, ja samalla koko työmarkkinasopimusjärjestelmämme toimivuuden suhteen. Koko talouspolitiikan uskottavuus on yhä enemmän vaakalaudalla ja olemme tilanteessa, jossa ei oikein tiedetä, mitä seuraavaksi tapahtuu, vaikka pääministerin mukaan pakkolait onkin nyt kuopattu. Näinköhän?

Suomen talous on tällä hetkellä vedenjakajalla. Käänne positiiviseen tai vielä negatiivisempaan suuntaan riippuu olennaisimmin tulevaisuuden odotuksista, ja epävarmat talouspolitiikkatoimet eivät odotusten epävarmuutta vähennä.

Jotta lyhyenkin aikavälin talouspoliittiset toimenpiteet olisivat tehokkaita, niiden tulee olla uskottavia. Poliittiseen poukkoiluun ei ole varaa. Edes osittaiseen yhteiskuntasopimukseen pääsemisen vaikeudet viittaavat siihen, että sopijaosapuolilla on edelleen suuret näkemyserot sopimukseen kytkettyjen talouspoliittisten toimenpiteiden uskottavuudesta.

Talouspolitiikan Arviointineuvoston uusimmassa raportissakin kiinnitettiin huomiota siihen, että hallituksen talouspolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteetkaan eivät ole sopusoinnussa pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Tämä alentaa myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin talouspolitiikan uskottavuutta.

Suomen talouspolitiikka on siis äärimmäisen hapuilevaa tällä hetkellä. Euroalueen osalta on olemassa nyt tuoretta tutkimustietoa siitä, että talouspolitiikan epävarmuus, joka alkaa Suomessa pikkuhiljaa muistuttaa jo maineikasta osakemarkkinoiden satunnaiskulkuprosessia, vaikuttaa negatiivisesti tulevaan taloudelliseen kehitykseen. Talouspolitiikan epävarmuus itsessään siis alentaa varmuudella tulevaa talouskehitystä. Jos jo tehtyjä päätöksiä vedetään edes asteittain takaisin jossain vaiheessa, on pelkästään sillä jo talouskasvua heikentävä vaikutus.

Ekonomisteja on kautta aikojen parjattu talousennusteiden huonosta osuvuudesta. Epävarman talouspolitiikan olosuhteissa on kohtuutonta olettaa, että myöskään ekonomistien ennusteiden virhemarginaalit välttämättä pienenisivät, vaikka vaikeita aikoja onkin nyt helppo ennustaa. Pessimistiekonomisti ei ehkä nyt pety varsinkaan nollakasvun jatkumisen ennustamisessa, ja erityisesti poukkoileva talouspolitiikka ei anna syytä kovin optimistisiin ennusteisiin.

Positiivisille tapahtumille ja näkemyksille olisi nyt taloudessamme paljon tilausta, mutta niiden edesauttamiseksi olisi kaikkien osapuolten pidettävä ehdottomasti kiinni jo sovituista asioista. Tarvitaan tekoja, ja uskottavuus on kaiken tekemisen ydin nykytilanteessamme.

Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Uusimmat

Kolumni

Intiimi ja olennainen kysymys haastoi rehellisyyden

JJK ei itke pudotessaan

No ny ne kaffet lirvahti

Sahara pölisee vaan ei lämmitä

Osa ei enää pärjää luku- ja kirjoitustaidoissa

Kolumni: Me emme tiedä mitä teemme

Kolumni: Urheilusankaruuden karut mitat

Kolumni: Vastaus viimeiselle tuomiolle

Kolumni: Ruoka jakaa ihmiset eri leireihin, sillä raha ratkaisee

Kolumni: Mäkinen valitsi oikein Tänakin ja Ogierin välillä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.